Kaikkeus avautuu pellon keskellä

Vuokko ja Kari Tuomi ovat tähtiharrastajia, joille opettajan ammatti on antanut tieteentekijän taustan. 

Jaalan Hartolan pellolla on tähtitorni ladossa, jonka katto on rakennettu avattavaksi. Muovipintaisen liukuvan katon alta löytyy 40 kiloa painava tietokoneohjattu moottoroitu tähtikaukoputki. 

Jaalan Hartolan kylässä on keskellä peltoa lato, joka näyttää ulkoapäin tavalliselta heinien kuivatuspaikalta. Lähempi tarkastelu osoittaa siinä olevan jotain kummallista: katto on avattava ja aidastuneessa lautaseinässä lukee kissankokoisilla kirjaimilla Konut Tählet.

Konu tarkoittaa omituista, kummallista, harvinaista ja myös hauskaa. Itähämäläisen murrealueen termi osuu sattuvasti tähtitarkkailun kuvaamiseen, sillä tieteenlaji on kaikkea tuota.

Hartolan kylällä tähtitiede on ollut kova juttu jo kahdeksan vuotta. Talkoilla perustettu tähtitorni on saanut kuuluisuutta hyvänä taivaankappaleiden tarkkailupaikkana ympäri eteläisen Suomen. Yhdistykseen kuuluu tätä nykyä viitisensataa jäsentä.

Idean takana on tähtipariskunta Vuokko ja Kari Tuomi, molemmat pitkän linjan luonnontieteilijöitä. Oppinsa he ovat hankkineet Helsingin yliopistosta ja nyt eläkepäivinä on tieteenteko keskittynyt Pohjois-Kymenlaaksoon: Kaliforniasta hankitun, mersun hintaisen kaukoputken paikan ylläpitoon.

Tuomen pariskunnan koti on siirtynyt pääkaupunkiseudulta kuin varkain maaseudulle. Ensin hankittiin kesäasunto Jaalasta Ruuhasjärven rannalta. Keltainen, romanttinen pitsihuvila pidätteli asukkaitaan tiiviisti Jaalassa.

Kun tähtiharrastus voimistui entisestään tornin valmistuttua peltolatoon, huomasivat urbaanit opettajat viihtyvänsä enimmän aikaansa maalla. Lopulta talvikotikin hankittiin Jaalan kirkonkylän keskustasta ja näin karistettiin Porvoon pölyt kantapäistä.

”Tähtitornin pitää olla nimenomaan torni, irti maan pinnasta”, opastaa Kari Tuomi.

”Lato, jonka katto on kuusi metriä maan pinnasta, on tarpeeksi korkealla, jotta yösumu, meteorologien termein säteilysumu, ei haittaa tähtien katselua.”

Niinpä miltei jokainen lato tässä maassa on potentiaalinen tähtitorni, sillä yleensä ladot sijaitsevat keskellä peltoa. Kun talvella usein on pintasumua, ovat ne riittävän korkeita rakenteeltaan sen haitan eliminoimiseksi.

Myös harva rakenne tekee ladosta optimaalisen sijoituspaikan tähtikaukoputkelle. Ilmanvaihtoa tapahtuu luonnonvaraisesti eli ei synny kondenssivettä.

Varustettaessa latoa tähtitorniksi vain yksi puu oli tiellä: peruskallion rajassa kasvava mänty saatiin madaltaa latvuksestaan ladon omistavan perikunnan luvalla.

Tähtiharrastus keskittyy pimeisiin öihin. Talvella tähtitornilla on oltu jopa 25 asteen pakkasilla: silloin tähdet kiiluvat kirkkaasti. Ladon seinässä on puhelinnumero, josta voi hälyttää opastajan paikalle halutessaan tarkkailla taivaankappaleita.

Kevään 2014 eteläistä tähtitaivasta hallitsee mahtava Orionin tähdistö. Sen läheisyydessä on monia muita helposti tunnistettavia tähdistöjä. Kirkas Jupiter on koko kevään näkyvissä iltaisin korkealla etelässä. Vielä kirkkaampi Venus näkyy tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa auringon laskun jälkeen. Mars näkyy aamuyöllä etelätaivaalla ja on selvästi punainen.

Täysikuu osuu on tänä talvena jokaisen kuukauden keskelle. ”Silloin näkee hiihtää kaikilla laduilla ilman lisävaloa”, sanoo Kari Tuomi. Mies, jolla on lupa sammuttaa katuvalot kylältä tarvittaessa.

TARJA TUULIKKI IIVONEN

www.konuttahlet.net