Saudijohtajat ohjailevat öljyn hintakehitystä

Kuluneen kevään aikana Saudi-Arabian nuorella 32-vuotiaalla kruununprinssillä Mohammed Bin Salmanilla piti kiirettä. Hän vieraili ensin Iso-Britanniassa 7–9. maaliskuuta, sitten Yhdysvalloissa kaksi viikkoa tavaten presidentti Donald Trumpin lisäksi liike-elämän eliittiä New Yorkissa, Los Angelesissa ja Houstonissa. Hän piipahti myös Ranskassa 9–11. huhtikuuta. Vierailujen tuliaisina oli nippu kauppasopimuksia ja ulkopoliittista kokemusta. Käytännössä hän johtaa jo maansa ulkopolitiikkaa.

Salman tuo mieleen aikaisemman saudivaltiomiehen ja aikansa öljymaailman vaikuttajan, Opeciin puheenjohtajana (1965–1986) ja maansa energiaministerinä (1962–1986) toimineen Sheikki Ahmed Zaki Jamanin. Hänkin nousi merkittävään öljyministerin tehtävään jo 32-vuotiaana.

Jamanin tavoitteena oli pitää öljyn hinta sidottuna kullan hintaan, mitä se noudattikin 1960-luvulla. Kymmenen barrelia öljyä maksoi yhden unssin kultaa, hinta vain oli muutettu dollareiksi. Tuo yksi unssi oli Jamanin mielestä kymmenen öljybarrelin oikea hinta. Kuvio muuttui, kun Yhdysvaltain Presidentti Richard Nixon irrotti dollarin kultakannasta elokuussa 1971.

Juhannuksena 1979 Jamani vieraili Nesteen johtajiston kutsumana Suomessa: juhannusaattona Lapissa, juhannuspäivänä presidentti Urho Kekkosen vieraana Kultarannassa sekä loppujuhannuksen Nesteen vierasmajalla Kustavissa. Vierailun tuloksena allekirjoitettiin Jeddassa ensimmäinen Saudi-Arabian öljytoimitussopimus Suomeen 4.7.1979.

Saudi-Arabian kansallisen energiayhtiön Saudi Aramcon markkina-arvo on yli 2 000 miljardia dollaria. Salmanin talousvisioon kuuluu 5 prosentin siivun myynti 100 miljardilla dollarilla lähikuukausina. Yhtiön syntyhistoria alkaa vuodesta 1933 amerikkalaisen Chevronin ja Saudi-Arabian valtion yhteisyrityksenä, jonka nimeksi tuli California-Arabian Standard Oil. Vuonna 1936 Texaco osti puolet yhtiöstä. Aramco -nimensä se sai 1944, kun mukaan osakkaiksi tulivat myös Exxon ja Mobil.

1970- ja 1980-luvuilla Jamani toteutti diplomatiallaan Aramcon asteittaisen kansallistamisen. Siitä vastikkeena Jamani junaili Yhdysvaltain Presidentti Ronald Reaganin kanssa Neuvostoliiton upottamisen halvalla öljyllä. Kun Opecin raakaöljyn hinta putosi 10 dollariin vuonna 1986, Neuvostoliiton valuuttatulot romahtivat, ja Suomen idänkauppa kutistui.

The Telegraph -lehdelle antamassaan 70-vuotissyntymäpäivähaastattelussa 25.6.2000 Jamani ennusti öljyn hinnan romahtavan vuonna 2015. Siinä vaiheessa Saudi-Arabian intressissä oli alhaisten porauskustannusten ansiosta tuottaa mahdollisimman paljon öljyä ennen korvaavien energianlähteiden käyttöönottoa.

Jamanin analyysi toteutui, mutta sotilaalliset kriisit öljyntuotantoalueilla voivat muuttaa hintakehitystä. Venäjän toiminnan päämotiivi Syyriassa lieneekin vaikutusyritys raakaöljyn hintaan.

Times-lehdessä huhtikuussa Salman ennusti öljyn kysynnän nousevan tasaisen maltillisesti vuoteen 2030 saakka. Nykyinen globaali kulutus päivässä on 100 miljoonaa barrelia ja 2030 kulutus on 120 miljoonaa. Kiinan omat öljyvarat loppuvat kuudessa vuodessa ja Venäjän seuraavan 18 vuoden kuluessa.

Kiina tuottaa nykyään 4 miljoonaa ja Venäjä 11 miljoonaa barrelia päivässä. Saudien nykyinen tuotanto on 10 miljoonaa.

Salman näkee maansa suurimpana poliittisena uhkana Iranin levittämän terrorismin. Uhkaa pienentää kuitenkin se, että saudien bruttokansantuote on kaksinkertainen Iraniin verrattuna. Samoin on vuotuinen talouskasvu.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin politiikassa öljy on tärkeässä roolissa. Reaganin aikaan verrattuna Trumpilla ei välttämättä ole intressissä mahdollisimman alhainen öljyn hinta, sillä Yhdysvallat on jo lähivuosina omavarainen. Tällöin kallis öljy parantaa Yhdysvaltain asemaa Kiinaan ja Euroopan valtioihin verrattuna.

En olisi yllättynyt, jos tulevaisuuden historiantutkijat kertovat kruununprinssi Salmanin ja presidentti Trumpin sopineen keväällä 2018 yhteisestä öljyn hintaan ja tarjontaan liittyvästä strategiasta. Sen avulla Saudi Arabia ja Yhdysvallat pyrkivät vastaamaan Kiinan, Venäjän ja Iranin valtapyrkimyksiin sekä Lähi-Idässä että maailmanlaajuisesti. Ensimmäinen vihje tästä oli Yhdysvaltain ilmoitus Iranin ydinsopimuksesta irtautumisesta toukokuussa.

Seuraava öljyn hintaan vaikuttava kansainvälisen diplomatian tapahtuma on Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä 16.7.2018.