Lakimuutokset vievät elintarvikemarkkinaa kohti reilumpaa suuntaa
Kokonaisuutena elintarvikemarkkinalain muutosesitysten arvioidaan lisäävän hintavakautta, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.)
Elintarvikenmarkkinalain muutoksen tavoitteena on hyvien kauppatapojen edistäminen koko elintarvikeketjussa. Kuva: Oskar von EssenHallitus on ohjelmassaan sitoutunut Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin.
Jo alkuvuodesta voimaan tulleella elintarvikemarkkina- ja kilpailulain muutoksella vahvistettiin elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia ja täsmennettiin säännöksiä. Seuraava osa elintarvikemarkkinalain muutoksista on etenemässä lausuntokierrokselle.
Elintarvikemarkkinalain muutosten tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa sekä parantaa markkinoiden toimivuutta. Ulkomaiset lehmänostajat ja tyhjät jauhelihahyllyt ovat herätys koko suomalaiselle elintarvikeketjulle ja kertovat siitä, että markkinatalous ei aina toimi, kuten pitäisi.
Esityksen tavoitteena on tasapainottaa elintarvikeketjun neuvotteluvoimaa ja edistää markkinoiden vakautta sekä huoltovarmuutta. Tavoitteena on hyvien kauppatapojen edistäminen koko elintarvikeketjussa. Keskeiset muutosehdotukset liittyvät kohtuuttomaan riskinjakoon elintarvikeketjussa, olosuhteiden olennaiseen muutokseen, tietopyyntöihin sekä kaupan omien ja muiden ostajien omien tuotemerkkien epäterveeseen suosimiseen.
Kuluttajille tämä tarkoittaa vahvempaa kotimaista tuotantoa ja reilumpia markkinakäytäntöjä. Kokonaisuutena elintarvikemarkkinalain muutosesitysten arvioidaan lisäävän hintavakautta. Näillä muutoksilla vahvistetaan erityisesti alkutuottajien ja pienten tavarantoimittajien asemaa.
Jos on noudattanut hyvää kauppatapaa tähänkin mennessä, niin mikään ei muutu.
Keskeinen uudistus kieltää neuvotteluvoiman väärinkäytön elintarvikeketjussa. Tämä tarkoittaa, että ostaja ei saa käyttää sopimusehtoja, jotka kohtuuttomasti heikentävät neuvotteluvoimaltaan merkittävästi heikompien tavarantoimittajien asemaa. Kyse on reilummasta kaupankäynnistä – siitä, että pienilläkin toimijoilla on mahdollisuus neuvotella ilman pelkoa kostotoimenpiteistä.
Erityisesti tämä koskee tilanteita, joissa kaupan omat tuotemerkit eli private label-tuotteet ovat vahvoja. Kaupan kaksoisrooli ostajana ja kilpailijana voi johtaa siihen, että omia tuotteita suositaan tavalla, joka heikentää tavarantoimittajan asemaa.
Lisäksi uudistuksessa vahvistetaan liikesalaisuuksien suojaa. Ostaja ei saa vaatia tavarantoimittajalta tarpeettomia tietoja, kuten kustannusrakenteita tai reseptiikkaa, ellei niille ole perusteltua tarvetta.
On miltei hämmentävää, miten paljon disinformaatiota nämä muutokset kohtaavat jo ennen kuin esitystä on edes laitettu lausunnolle. Pelotellaan hinta- ja tuotesääntelyllä, hyvä ettei sosialismilla! Eikö se vahvista kuvaa siitä, että kaikki ei ole ketjun sisällä kunnossa?
On nimenomaan elintarvikemarkkinalain tarkoituksena suojella heikommassa asemassa olevaa osapuolta kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja kauppatavoilta sekä turvata elintarvikemarkkinan toimivuutta ja edistää sen tervettä kehitystä. Jos on noudattanut hyvää kauppatapaa tähänkin mennessä, niin mikään ei muutu.
Muutokset vievät elintarvikemarkkinaa kohti reilumpaa, läpinäkyvämpää ja tasapainoisempaa suuntaa. Tästä hyötyvät niin alkutuottajat, elintarviketeollisuus, kauppa kuin kuluttajat; siis jokainen elintarvikeketjun osapuoli.
Sari Essayah pj. KD
Maa- ja metsätalousministeri
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
