Maatalous on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta – alas ajettua tuotantoa ei kriisin yllättäessä enää saada palautettua
Suomen on varmistettava, että saamme jatkossakin tarpeeksi EU-rahaa niin maatalouteen kuin maaseudun kehittämiseenkin, kirjoittaa keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kylvötyöt käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari13.6.202508:00
Isoja ratkaisuja on edessä. EU-komissio antaa ehdotuksensa unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä nyt heinäkuussa. Rahoituskehys määrittelee unionin tulot ja menot seuraaviksi vuosiksi.
Rahoituskehysneuvotteluissa onnistuminen ratkaisee pitkälti myös sen, miten Suomen maatalouden ja maaseudun kehityksen rahoitus turvataan tulevina vuosina.
Suomen onnistuminen tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa edellyttää selkeiden painopisteiden valitsemista, aktiivista ennakkovaikuttamista ja tiivistä yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa.
Maatalouden, maaseudun kehittymisen ja sitä myötä ruokaturvan ja eurooppalaisen huoltovarmuuden tulee olla jatkossakin yksi EU:n keskeisestä painopisteestä. Maataloutta on voitava harjoittaa kannattavasti ja pitkäjänteisesti kaikissa jäsenmaissa ja koko EU:n alueella.
Maatalouteen kohdistuvaa byrokratiaa on myös syytä edelleen purkaa tulevalla ohjelmakaudella.
Suomen on varmistettava, että saamme jatkossakin tarpeeksi EU-rahaa niin maatalouteen kuin maaseudun kehittämiseenkin. Tämä on erittäin tärkeää suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuuden, kannattavuuden ja maaseudun kehittämisen sekä Suomen nettomaksuosuuden kehityksen kannalta.
Maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamisen ja nuorten viljelijöiden tukemisen tulee edelleen jatkua ja sille on turvattava riittävä rahoitus.
Kriisien maailmassa kotimaisen ruoantuotannon merkitys kasvaa ja omavaraisuuden merkitys edelleen korostuu. Mikäli kriisi kohtaa, pitää olla valmiiksi hyvin varautunut.
Kansallista puolustusta tai kotimaista maataloutta ei pysty nopeasti nostamaan ylös, mikäli ne menettäisimme. Molemmat on pidettävä kunnossa. Kotimainen ruoan tuotanto on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
Maatalouden rahoitus on koostunut suorista tuista ja maaseudun kehittämisrahoituksesta. Komissio suunnittelee rahoituskehyksen rakenteen muuttamista. Suorien tukien säilyminen omana kokonaisuutenaan on välttämätöntä, sillä viljelijät eivät saa markkinoilta riittävää korvausta tuotannostaan.
Suomi on ollut huomattava nettosaaja maaseudun kehittämisrahoituksessa. Rahoituksella on vahvistettu maaseudun elinvoimaisuutta, tuettu nuoria viljelijöitä ja monia maaseudun yrittäjiä. Tämän työn tulee edelleen jatkua ja sille on turvattava riittävä rahoitus.
Maaseudun kehittämisrahoituksella on tärkeä rooli alueellisen kehityksen ja koko maan elinvoimaisuuden kannalta.
Kauttaaltaan asuttu, yritteliäs ja elinvoimainen Suomi on turvallinen Suomi.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
