Maa- ja metsätaloudelle haetaan kasvua, mutta puoliväliriihi lähettää vielä sitäkin tärkeämmän viestin
Olen tyytyväinen, että kasvutoimilla huolehditaan koko maasta, kirjoittaa Sari Essayah kolumnissaan.
Riihipäätökset turvaavat kotimaista ruoantuotantoa ja luovat näköalaa tulevaisuuteen. Kuva: Sanne KatainenHallituksen puoliväliriihen ehdottomasti merkittävimmät päätökset liittyivät talouskasvun vauhdittamiseen eli suomalaisen työn ja osaamisen korostamiseen. Kokonaisuudessa on lukuisia kohtia, joissa KD:n kädenjälki näkyy vahvasti. Näkyvimpiä esimerkkejä ovat työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus, omaishoidon alimpien palkkioiden korotus sekä maa- ja biotalouden kasvutoimet.
Riihipäätökset turvaavat kotimaista ruoantuotantoa ja luovat näköalaa tulevaisuuteen. Viljelijöiden aseman ja alkutuotannon toimintaedellytysten parantamiseksi osoitetaan korvauskelpoisuutta nuorten viljelijöiden korvauskelvottomille aloille, varmistetaan maatilojen investointeja nostamalla valtiontakauksia ja pääomitetaan valmisteilla oleva salmonellarahasto. Edelleen elintarvikevientiä vahvistetaan, ja se on pilottitoimiala Team Finland -uudistuksessa.
Kasvutoimien tärkein tehtävä on antaa talouteen signaali siitä, että Suomessa kannattaa edelleen elää, asua ja yrittää.
Huoltovarmuutta turvataan muun muassa säilyttämällä yhdeksän kuukauden viljavarastot. Omistajaohjauksella varmistetaan kotimaisen ruuan osuutta julkisen sektorin hankinnoissa. Lisäksi valmistellaan toimia itäisen Suomen viljelijöille juuri kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Kasvu- ja kuiviketurve määritellään hallitusohjelman mukaisesti strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Omavaraisuutta parantavat myös satsaukset ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotantoon jatkamalla ravinnekiertotuen toimeenpanoa ja laajentamalla se teknologianeutraaliksi.
Metsien kasvua vahvistetaan laajalla 15 miljoonan toimenpidepaketilla, johon kuuluu muun muassa informaatio-ohjausta, metsänuudistamisen vauhdittamista, puuston kasvattamista tiheämpänä, metsäpinta-alan lisäämistä, metsälannoituksen edistämistä sekä parempaa varautumista metsätuhojen ennaltaehkäisyyn.
Muidenkin kasvutoimien – kuten verojen alentamisen – tärkein tehtävä on antaa talouteen signaali siitä, että Suomessa kannattaa edelleen elää, asua ja yrittää. Olen myös tyytyväinen, että kasvutoimilla huolehditaan koko maasta.
Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa kaikkien ostovoimaa, suhteessa eniten pienituloisten.
Yhteisöveron kevennys kohdistuu kaikkiin yrityksiin. Samoin ansiotuloveronalennukset kohdistettiin laajasti. Ylimmän marginaaliveron maltillistaminen on samaa kokoluokkaa, kuin mitä Ruotsissa tehtiin sosialidemokraattien johdolla vuosia sitten.
Lisäksi pienimpien perintöjen veron alaraja nousee 30 000 euroon ja perintöveron verosaatavasta maksettavaa korkoa pienennetään. Samoin ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa kaikkien ostovoimaa, suhteessa eniten pienituloisten, joilla ruoka ja lääkkeet ovat isompi osa kulutusmenoja.
Riihipäätösten lisäksi kannattaa tarkastella sitäkin, mitä VM:n virkamiespohjan esityksiä saatiin torpattua, kuten vaikkapa 60 miljoonan euron leikkaukset maatalouteen.
Puoliväliriihi osoitti jälleen, että hallitus ymmärtää maa- ja metsätalouden strategisen merkityksen Suomen turvallisuudelle ja kasvulle.
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









