Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

MT:n jutussa arvioitiin maanantaina (24.8.) kriittisesti Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoa ja Metsään.fi -palvelua. Jutussa tuotiin esille ongelmia, joita pääosin lentokoneesta käsin tehtävään metsänarviointiin liittyy, mutta jätettiin vähemmälle huomiolle tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet.

Metsätiedon ylläpidosta vastaavana palvelupäällikkönä haluan korostaa, että kokemuksemme mukaan tieto on käyttökelpoista. Julkisin varoin kerätyn tiedon hyödyntäminen tavalla tai toisella kannattaa aina.

Varmistamme laserinventoinnin laatua samalla tavalla kuin ennen saapasmenetelmällä kerättyä tietoa. Laadussa ei ole tapahtunut dramaattista heikkenemistä. Neljä viidestä tarkistetuista kuviosta täyttää edelleen kaikki laatuvaatimukset. Virheellisiksi luokiteltavien kuvioiden osuus on pysynyt viiden prosentin tavoitteessa.

Kuten MT:n jutussa mainittiin, puulajiosuuksien ja puuston iän arviointi on laserinventoinnin tunnettu ja myös tunnustettu heikkous. Laskentamalleilla tuotettu kuviokohtainen toimenpide-ehdotus voi olla virheellinen.

Myös ihmisen maastossa keräämässä tiedossa on aina ollut epätarkkuuksia. Kuvioiden rajat muuttuvat aina, kun tehdään uusi arviointi, oli menetelmä mikä tahansa.

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen kannustaa tietojen tarkentamiseen maastossa ennen puukauppaa tai hoitotoimia. Se kannattaa aina, oli tieto kerätty millä tavalla tahansa. Kysymys on metsänarvioinnista, ei varsinaisesta mittaamisesta.

Uskomme Metsäkeskuksessa, että Metsään.fi-palvelu riittää useille metsänomistajille työkaluksi metsäomaisuuden hoitoon. Varsinainen tilakohtainen metsäsuunnitelma on luonnollisesti monipuolisempi. Sitä voi käyttää pelkästään tai palvelumme rinnalla. Laserinventointi antaa erinomaisen ja ilmaisen pohjan metsäsuunnitteluun.

Metsävaratietokantamme kattaa nyt kolme neljäsosaa yksityismetsien pinta-alasta, ja vuosikymmenen loppuun mennessä loputkin. Tärkeintä on, että metsänomistaja hyödyntää tiedon tavalla tai toisella.