Eläinkokeet on lopetettava

Kautta aikojen ihmiset ovat yrittäneet parantaa vammoja ja sairauksia ja taistella kuolemaa vastaan.

Aina 1800-luvun lopulle saakka lääkärit ja parantajat hoitivat potilaitaan periaatteella, älä aiheuta vahinkoa tai kipua heille. Eikä heille tullut mieleenkään, tehdä keinotekoisesti sairaiksi eläimiäkään, tai tarkoituksellisesti vammauttaa niitä.

Vasta 1800-luvun puolivälissä ranskalainen tutkija Claude Bernard teki kammoksuttavissa olosuhteissa, ilman minkäänlaista nukutusta eläinkokeita. Hän teki nämä leikkauskokeet kiinni naulatuilla tai sidotuilla koirilla ja kissoilla. Useimmissa tapauksissa se merkitsi surkuteltavaa kuolemaa potilaalle.

Jopa eläinten tuntema kipu kiellettiin tutkijoiden taholta pitkään. Silloin sen enempää kuin nykyäänkään eläinkokeiden soveltuvuutta ihmisiin ei voi varmuudella ennustaa.

Ihmiskunta on katsonut olevansa oikeutettu käyttämään eläimiä hyödykseen ylivallallaan ja koe-eläimiä mitä julmimpiin kokeisiin. Eläinkokeilla on saavutettu jotain, mutta moraalinen eläinkäsitys on alkanut kyseenalaistaa tämän oikeutuksen.

Tieteen nimissä aiheutetaan vuosittain suurta tuskaa ja kärsimystä sadoille miljoonille koe-eläimille ympäri maailmaa.

Tutkijat käyttävät eläimiä esimerkiksi kodin kemikaalien, lannoitteiden, maalien, lääkkeiden sekä tuholaismyrkkyjen testaamisessa. Mainitut testit osoittavat eläinten hengen suurta halveksuntaa.

EU pisti täysstopin koe-eläinten käytöstä kosmetiikalle vuonna 2013, mutta melko todennäköistä on, että tätä ei valvo kukaan, ja suuret kosmetiikka firmat ujuttavat tuotteitaan edelleen Euroopan markkinoille. Kun ilmoitukset kokeista ovat paljolti yritysten varassa, silloin on valvonta tehotonta.

Euroopassa eläinkokeet ovat siis kiellettyjä, mutta Kiinassa ne joillekin kosmetiikkatuotteille ovat pakollisia.

Eläinkokeiden puolustajat pitävät eläinkokeita siinä määrin hyödyllisinä, että niiden nimissä on oikeutettua aiheuttaa muille eläimille kärsimystä ja kuolemaa. Mutta mihin tämä oikeutus perustuu?

Kehittynyt ihminen ei saisi kohdella eläimiä raakuudella pelkästään lajin perusteella.

Kunnioitettavaa kuitenkin on se, ettei tämä ole laajaa Suomessa, mutta osoittaa yleisesti ottaen ihmisen luonteenomaisen julmuuden. Miksi ihmiselle kuuluisi lain ja moraalin suoja, mutta ei apinalle tai koiralle?

Ihmiset ja kaikki muut eläimet ovat monin tavoin samoja. He tuntevat mielihyvää ja ovat sosiaalisia olentoja, joille suhteet lajitovereihin ovat merkityksellisiä.

Eläimet ovat itsessään arvokkaita olentoja, aivan kuin me ihmisetkin.

Taisto Levo

Alastaro