Itäisen Suomen koulukokeilu ratkaisuksi perusopetuksen kriisiin
Maaseutualueiden merkittävin haaste liittyy väestökehitykseen ja asutuksen harvenemiseen. Tytti Määttä esittää kolumnissaan, että itäisen Suomen ohjelmaa ryhdyttäisiin toteuttamaan perusopetukseen liittyvällä kokeilulla.
Perusopetuksen kriisiin pitäisi löytää uusia ratkaisuja. Kuva: Johannes Tervo27.3.202511:30
Edellisessä Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissani kirjoitin siitä, että kunnille tulisi antaa lisää päätäntävaltaa perusopetuksen kehittämiseen.
Toivoin, että vaalien alla keskusteltaisiin lasten ja nuorten sivistyksellisistä perusoikeuksista ja että heidän äänensä kuuluisi päätöksenteossa vahvemmin.
Tässä kolumnissa haluan tehdä konkreettisen esityksen. Toivon, että kirjoitus herättää kysymään vaalikentillä ehdokkaiden näkemyksiä perusopetuksen kehittämisestä.
MTV:n kuntavaalikoneessa tiedustellaankin ehdokkaiden mielipidettä etäopetuksesta seuraavalla väittämällä: ”Oppilaiden etäopetus tulee sallia myös perusopetuksessa.”
Suomalaisen perusopetuksen muutostarpeisiin vaikuttavat monet tekijät. Maaseutualueiden merkittävin haaste liittyy väestökehitykseen ja asutuksen harvenemiseen.
Esimerkiksi etäopetusta voidaan perusopetuslain mukaan antaa vain, jos molemmissa päissä on opettaja.
Ilman aktiivisia paikallisia kehittämistoimia ja perusopetuslain muutoksia perusopetus ajautuu tilanteeseen, jossa kouluverkko harvenee, koulumatkat pitenevät ja sivistykselliset perusoikeudet eriytyvät alueellisesti.
Itäisen Suomen ohjelmassa ehdotetaan kokeilua, joka edistäisi älykästä sopeutumista kunta- ja aluetasolla laajapohjaisessa yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Käytännössä kirjaus mahdollistaa uusien toimintamallien testaamisen.
Itäisen Suomen alueella on selkeä tarve kokeilla uudenlaisia tapoja perusopetuksen järjestämiseen. Verkostoperuskoulu-hanke on ollut hyvä alku ja tuonut esiin konkreettisia ratkaisuja.
Hanke sai alkunsa harvaan asutun maaseudun verkoston ja parlamentaarisen työryhmän ymmärrettyä tarpeen perusopetuksen uudistamiselle maaseudulla.
Esitänkin, että itäisen Suomen ohjelmaa ryhdyttäisiin toteuttamaan perusopetukseen liittyvällä kokeilulla. Hallituksen tulisi osoittaa kokeilun toteuttamiseen riittävä rahoitus, 5–10 miljoonaa euroa seuraavalle valtuustokaudelle.
Kokeilun aikana eduskunta sitoutuisi tarkastelemaan perusopetuslakia siten, että se tukee opetuksen saavutettavuutta ja laatua muuttuvissa olosuhteissa.
Näen, että etäopetuksen ja koulumatkojen sääntelyä on päivitettävä vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita sekä huomioimaan paremmin lapsen ja nuoren etu.
Esimerkiksi etäopetusta voidaan perusopetuslain mukaan antaa vain, jos molemmissa päissä on opettaja. Tämä rajaa merkittävästi etäyhteyksien hyödyntämistä opetuksessa.
Vaalien jälkeen laadittavassa kuntastrategissa valtuusto voi ottaa aktiivisen roolin sivistyskunnan rakentajana. Perusopetuksen osalta strategiaan voidaan asettaa konkreettisia tavoitteita, kuten lasten lukutaidon parantaminen tai opetuksen saavutettavuuden kehittäminen.
Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
