Komissio tyrmää edelleen nautojen laidunteurastuksen

Maa- ja metsätalousvalio­kunnan jäsen, kansanedustaja Kari Kulmala (ps.) kirjoitti (MT 26.9.) laidunteurastamisen hyödyistä ja tarpeesta mahdollistaa nautaeläinten teurastaminen kotilaitumella.

Tällä hetkellä EU-lain­säädäntö sallii tarhatun riistan ja nautaeläimistä vain biisonien lopettamisen tilalla ja teurastamisen loppuun saattamisen teurastamossa. Suomi on useaan otteeseen esittänyt tämän mahdollisuuden laajentamista kaikkiin laidunnettaviin nautaeläimiin.

Tammikuussa 2016 Suomi ilmoitti EU-komissiolle ja muille jäsenvaltioille laidunteurastamisen sallimista koskevat kansalliset asetusluonnokset. Ilmoituksessa (2016/26/FIN) todettiin, että ympäri vuoden ulkona pidettävien nautojen, kuten ylämaankarjan, ampumisen tai tainnuttamisen ja verenlaskun sallimiselle jo alkutuotanto­paikalla on tarvetta Suomessa.

Nämä eläimet ovat eläneet koko ikänsä ulkona laitumella, joten niiden lastaus ja kuljetus teurastamoon sekä teurastamon navetassa odottaminen aiheuttavat eläimille suurta stressiä. Lisäksi eläinten käsittely aiheuttaa teurastamon työntekijöille ja eläinten kuljettajille työturvallisuusriskin.

Merkittävä osa ympäri­vuotisesti ulkona pidettävistä naudoista kasvatetaan syrjäisillä alueilla, jolloin kuljetusmatkat teurastamoon muodostuvat pitkiksi.

Suomen ilmoituksessa viitattiin myös Saksalle myönnettyyn poikkeukseen sallia laidunteurastus.

Laidunteurastamisen eduista ja tarpeesta käytiin neuvottelemassa komission kanssa sekä ennen ilmoituksen lähettämistä että sen jälkeen.

Perusteluista ja neuvotteluista huolimatta EU-komissio antoi Suomen laidun­teurastamisehdotuksesta lausunnon, jonka mukaan laidunteurastusta ei ole mahdollista sallia. Lisäksi kaksi jäsenvaltiota vastusti Suomen ehdotusta.

Tässä tilanteessa Suomen ei ole mahdollista antaa ehdotettuja asetuksia laidunteurastamisen sallimisesta. EU:ssa tullaan tarkastelemaan EU:n elintarviketurvallisuuslainsäädäntöä, ja Suomi tulee tässä yhteydessä ehdottamaan kaikkien nautaeläinten laidunteurastamisen sallimista.

Suomi aikoo vedota myös siihen, että nykyinen EU-lainsäädäntö on johtanut jäsenvaltioiden epätasa-arvoiseen kohteluun ja että lainsäädäntöä on tämänkin takia muutettava.