Postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Pahimmillaan yksityisten ihmisten lähettämien kirjeiden ja pienten pakettien saapuminen voi hidastua useita päiviä aiempaan käytäntöön verrattuna. Jatkossa kirje voi kulkea matkallaan jopa viikon.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuoja­velvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuus­näkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksi­mielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen.

Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet ja suhtautua jatkossa huomattavasti nykyistä vakavammin asiantuntijoilta saamaansa lainvalmistelun puutteita koskevaan arvosteluun.