Pietarin talousfoorumissa keskusteltiin Venäjän taloudesta

Osallistuin viikko sitten Pietarin talousfoorumiin, jossa tänä vuonna vierailivat myös komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Italian pääministeri Matteo Renzi.

Kuten päätetty on, Ukrainan kriisiä seuranneita EU:n pakotteita tullaan jatkamaan, sillä Minskin sopimuksen täytäntöönpano ei ole edennyt. Foorumissa korostettiin kuitenkin toimivaa keskusteluyhteyttä.

On tärkeää, että meillä on realistinen käsitys Venäjästä ja sen taloudesta. Viime vuosina maan taloutta koskevassa uutisoinnissa on totuttu synkkiin lukuihin. Tähän on monia syitä.

Ensinnäkin Venäjä on laiminlyönyt välttämättömät talousuudistukset, minkä öljyn korkea hinta teki pitkään mahdolliseksi. Öljyn hinnan nopea lasku pari vuotta sitten johti ruplan kurssin heikkenemiseen ja alentuneeseen ostovoimaan. Ne paljastivat talouden rakenteelliset ongelmat. Korkean öljyn hinnan vuosina hankitut vararahastot budjetin rahoittamiseksi alkoivat huveta.

Toiseksi Venäjän toimien johdosta kiristynyt geopoliittinen ilmapiiri on lisännyt yleistä epävarmuutta, millä on investointihalukkuuden laskun myötä vaikutuksia myös talouteen. Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote laski lähes neljä prosenttia. Vähittäiskaupan myynti on kärsinyt, samoin investoinnit.

Suomen kansantalouteen pakotteilla ja vastapakotteilla on ollut rajallinen vaikutus, mutta monille yrityksille vaikutus on ollut mittava. Kuten tiedetään, etenkin maito- ja lihatuotteiden vienti on kärsinyt. Valitettavasti vaikutukset tuntuvat koko ketjussa, niin viljelijän, jalostajien kuin myös kuljetusyrittäjien elinkeinoissa.

Kyselyjen mukaan Venäjällä toimivat suomalaisyritykset ovat pääosin sopeuttaneet toimintaansa nykyoloihin. Suomalais-venäläisen kauppakamarin uusimman yritysbarometrin mukaan odotukset eivät olisi enää aivan niin pessimistisiä kuin ennen.

Pietarin talousfoorumissa sain suomalaisilta yrityksiltä selvän viestin Venäjän markkinan merkityksestä. Viennin edistämistoimia jatketaan niillä sektoreilla, joilla se nykyoloissa on mahdollista.

Lyhyellä sihdillä Venäjän talouden kehitys on öljyn hinnan funktio. Öljyn tynnyrihinnan nousu 30:sta 50 dollariin riittänee kansainvälisten arvioiden mukaan Venäjän talouden vakautumiseen ja budjetin perustan pitämiseen.

Mutta vähänkin pidemmällä sihdillä kyky uudistaa rakenteita ratkaisee Venäjän talouden kehityksen. Eläkeuudistus ja yksityistäminen lienevät listan kärjessä. Entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin on saanut tehtäväkseen laatia reformiohjelman maan talouden uudistamiseksi vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen.

On helppoa esittää epäilyjä poliittisesta tahdosta toteuttaa sitä. Toisaalta ei kannata sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että uudistuksiin ryhdytään. Muuta tietä kestävään kasvuun kun ei ole.

Saa nähdä, tuleeko Aleksei Kudrinista yhtä merkittävä uudistaja Venäjälle kuin edeltäjänsä Sergei Witte oli yli vuosisata sitten. Wittellä oli myös, aikaansa suhteutettuna, järkevä näkemys Suomen asemasta, mitä presidentti Mauno Koivisto on mainiosti kuvannut kirjassaan ”Venäjän idea”.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, joiden ennustaminen on harvinaisen vaikeaa. Varmaa on, että Venäjän merkitys Suomelle säilyy jatkossakin ja siksi maan talouden mittareita on seurattava meillä erityisellä tarkkaavaisuudella.