Maaseudun puolella

Lauri Kontro ulkoiluttaa mäyräkoiriaan Roosaa ja Meeriä kotikulmilla Helsingin Arabianrannassa milloin ei ole niiden kanssa jahdissa vaikkapa mökkipaikkakunnallaan Vehmaalla Uudessakaupungin kupeessa. 

TEKSTI: Riitta Mustonen KUVAT: Kari Salonen

Päätoimittaja Lauri Kontron, 61, vuodet Maaseudun Tulevaisuudessa tulevat nyt täyteen. On aika lähteä. Niin hän itse sanoo.

”Viisitoista vuotta on hurjan pitkä aika päätoimittajana. Nyt on lehden kannalta hyvä hetki uudelle vetäjälle. Hän joutuu sitoutumaan pitkäksi aikaa”, Kontro muotoilee.

Kun Kontro uuden vuosituhannen alkaessa otti lähes satavuotiaan Maastullin ohjat käsiinsä, lehti oli monella tapaa uuden edessä. Oli ilmiselvä kehittämisen tarve.

”Maailma lehden ympärillä oli muuttunut paljon, mutta en uskonut, että piti tehdä niin isoja muutoksia kuin sitten tehtiin.”

Selkein muutos oli vaihtaa ilmestymispäivät tiistai, torstai ja lauantai maanantaiksi, keskiviikoksi ja perjantaiksi. Näin säästettiin ennen kaikkea jakelukustannuksissa rahaa, jota voitiin käyttää lehden kehittämiseen.

”Sen jälkeen alettiin miettiä sisältöä. Ajatukseni oli selkiyttää lehteä niin, että lukija löytää helposti tietyt asiat tietyistä paikoista. Samalla laajennettiin näkökulmaa: MT on selkeästi maaseudun talouslehti”, Kontro toteaa.

Kun muiden lehtien levikit ovat romahtaneet, Maaseudun Tulevaisuus on kasvattanut lukijamääräänsä. Se tuntuu ihmeeltä, kun tietää, että maatilojen määrä on samanaikaisesti vähentynyt. Miten se on mahdollista?

”Siihen ei ole yhtä syytä. Lehdessä on ollut usko päällä. MT on tarpeellinen lukijoille. Lukijat ovat kranttuja ja sanovat äkkiä irti tilauksen, jos lehti ei miellytä. Meidän lukijamme kokevat, että he saavat lehdestä oikeaa ja tarpeellista tietoa.”

Kontron aikana MT:stä on tullut riippumaton keskustelufoorumi, jossa äänensä saavat kolumnisteina kuuluviin niin eduskunnan puhemies kuin keskeisten puolueiden puheenjohtajat.

”Harvalla lehdellä on yhtä laajasti mielipiteitä kuin meillä. Lehden sisältö on laajentunut. Paras osoitus siitä on Kantrin perustaminen seitsemän vuotta sitten. Kantri lähti kokonaan uusille urille ja menestyi. On vaikea enää kuvitella MT:tä ilman Kantria.”

Ajatus kuukausiliitteestä muhi Kontron mielessä vuosia. Hän halusi kuukausiliitteen, joka sekä sitoo entiset lukijat lehteen että houkuttelee uusia.

MT:n arkistoja penkoessaan Kontro hämmästyi. Hänen ajatuksensa ei ollutkaan uusi. Lehdellä oli 1960-luvulla ollut oma viikkoliite.

Helsingin Sanomilla on kuukausiliitteensä, Kauppalehdellä Optionsa. Maaseudun Tulevaisuuden Kantrista haluttiin tehdä maanläheisempi: tabloid-kokoinen aviisi, jota ei missään nimessä paineta kiiltävälle paperille. Lehti ei saa olla liian hieno!

Nyt nuo ajatukset jo vähän naurattavat Kontroa, mutta niissä asui viisaus. Kantri onnistui paremmin kuin sen keksijä oli kuvitellut.

Moni on ihastunut Kantriin niin, että on kysellyt sitä erikseen tilattavaksi. Kontron mielestä erikseen tilaamisen pystyisi toteuttamaan helposti sähköisesti siten, että Kantrista voisi tilata lukulautaversion. Paperisen lehden erikseen tilaaminen edellyttäisi tuhansien tilaajapohjaa, jota sanomalehden liitteen on vaikea saavuttaa.

Viime vuodet ovat olleet täynnä median murrosta. Sähköinen tiedonvälitys on vienyt lehdiltä tilaajia, ja on ennustettu jopa printtilehtien kuolemaa.

Kontro ei näihin ennusteisiin usko. ”Mark Twainia mukaillen: huhut paperilehden kuolemasta ovat ennenaikaisia ja liioiteltuja. Britanniassa on jo nähty paperilehtien levikkien kääntyminen nousuun.”

Kontron mielestä sähköinen tiedonvälitys ja printtimedia eivät kilpaile vaan täydentävät toisiaan. Lukija saa enemmän – esimerkiksi verkon sääpalvelut, joita paperilehdessä ei voi välittää, tai nopeat uutiset.

”Verkko ei silti poista paperilehden uutistarvetta. Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajalle asia on tehty edulliseksi: hän saa samalla maksulla MT:n, Kantrin, Suomalaisen Maaseudun ja verkon palvelut.”

”Sitä paitsi paperilehti on mukava käyttöliittymä. Se ei mene tilttiin eikä siitä lopu patterit.”

Kunhan lehden vain saisi jaetuksi kaikille.

Lehdenteko sinänsä ei ole tuottanut Kontrolle harmaita hiuksia, mutta lehden saattaminen lukijoiden käsiin on. Postinkulku nimittäin sakkaa ja pahasti samalla kun hinnat nousevat.

”Postin palvelut ovat heikentyneet selvästi. Moneen paikkaan lehti tuli vielä vuosi sitten ennen puolta päivää, mutta nyt vasta viiden aikaan illalla. Posti on vakavissaan puhunut jopa, ettei postia kannettaisi joka arkipäivä. Se on erittäin iso tasa-arvokysymys.”

Kontro huomauttaa, että posti on kuin sähkö, puhelin tai maantie. Sen pitää tulla jokaiselle. Eduskunta on säätänyt postilain, jonka mukaan posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa. Laki ei koske sanomalehtiä, mutta kun posti jaetaan, lehdet kulkevat siinä samassa.

Kontro jättää Maaseudun Tulevaisuuden luottavaisin mielin. Hän uskoo, että laatulehdelle, joka on entistä enemmän myös kulttuurifoorumi, on kysyntää.

”Maaseutu kiinnostaa ihmisiä. Tilauksia tulee koko ajan myös kaupungeista.”

Sen sijaan maaseudun tulevaisuus Kontroa huolettaa.

”On käynnissä ennen näkemätön keskittämiskehitys, joka tulee hirvittävän kalliiksi. Se on jossain vaiheessa pantava poikki, jotta alueiden tasapuolisuus säilyy. Jos maaseudun annetaan tyhjentyä, sen uudelleen rakentaminen maksaa.”

Kontro toivookin seuraavaksi pääsevänsä laittamaan Suomen taloutta kuntoon, sillä hän on asettunut eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Lainsäätäjänä Kontro uudistaisi ympäristöhallintoa perusteellisesti sen hitauden ja liian byrokratian vähentämiseksi. Suurena ongelmana hän näkee myös nuorisotyöttömyyden. ”Näin suurta työttömyyttä emme kestä ilman vakavia seurauksia yhteiskunnassa.”

Jos Arkadianmäen ovet eivät aukene, Kontro jatkaa työtä Simonkadulla, mutta pari kerrosta nykyistä alempana. Hän valmistelee MTK:n maaseutuohjelmaa eli sitä, mitä asioita MTK ajaa täyttäessään sata vuotta 1917.

Päätoimittajavuosinaan Kontro on kiertänyt ahkerasti lukijoiden parissa. Niin syntyy ajatuksia, mistä kannattaa kirjoittaa.

”Parasta on, että saan palautetta monelta taholta ja näen, miten tarkkaan lehti on luettu. Silloin tällöin tulee lunta tupaan kunnolla, mutta se kuuluu ammatin luonteeseen”, Kontro naurahtaa.

Kontro tunnetaan ahkerana kirjoittajana. Pääkirjoitusten lisäksi hän on pitänyt Punkti-palstaa, josta Maahenki kustantaa vuoden vaihteessa jo toisen kirjan.

Kirjoittamista Kontro ei aio jättää, mutta areena vaihtuu. Jatkossa hänen ajatuksiaan voi lukea silloin tällöin Osuustoiminta- ja Karjala-lehdistä. ”Ja ehkä rupean pitämään blogia.”

Kun kynä alkaa tuntua liian kevyeltä, se vaihtuu kivääriin. Vapaalla mies tykkää metsästää. Jahti maistuu aina, oli se sitten uutisten tai peurojen perässä.