Poliitikot, näpit irti Suposta!
Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki suojelupoliisista kiinnostavamman kuin aikoihin. Sen ovat huomanneet myös päättäjät.
Tiedustelulait tekivät suojelupoliisista nykyaikaisen tiedustelupalvelun. Kuva: Suojelupoliisi27.2.202606:00
Lue artikkelin tiivistelmäSuojelupoliisi on noussut julkisuuteen Venäjän hyökkäyksen myötä. Saana Nilssonin kokemukset paljastavat poliittisen ohjauksen kasvua ja painetta lausunnoille. Kirjoittaja painottaa, että poliitikkojen ei tule vaikuttaa turvallisuusviranomaisten toimintaan.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Lepattavaan popliinitakkiin ja lierihattuun pukeutunut salamyhkäinen mies kulkemassa kadun varjoisalla puolella. Tällainen hahmo saattaa tulla monelle mieleen suojelupoliisin (Supo) työntekijöistä.
Saana Nilsson todistaa mielikuvan vääräksi. 17-vuotinen ura Supossa käynnistyi korkeakouluharjoittelijana ja päättyi uupumiseen esikuntapäällikkönä toimiessa. Tuoreessa kirjassaan Suojeluenkeli – Supolaisen tarina uhkista, uskollisuudesta ja itsensä unohtamisesta Nilsson kuvaa Supon muuttumista poliisista nykyaikaiseksi tiedustelupalveluksi. Keskeinen muutosta vauhdittanut hetki oli tiedustelulakien voimaantulo kesällä 2019. Lait laajensivat Supon ja sotilastiedustelun toimivaltuuksia mahdollistamalla muun muassa verkkoliikenteen tiedustelun.
Julkisuuteen ei juuri ole valunut tietoa siitä, kuinka ahkerasti tiedustelupalvelut ovat valtuuksiaan käyttäneet, sillä niiden toiminta ja toiminnan valvonta ovat tarkasti, ehkä liiankin, salattuja. Pelkkä numerotieto datatiedustelun määrästä tuskin vaarantaisi yhteiskuntajärjestystä, mutta mahdollistaisi julkisen keskustelun valtuuksien käyttömääristä.
Mikäli valmistelussa oleva lakiesitys toteutuu, Supo saa jatkossa tiedustella myös kotirauhan piirissä olevia kohteita. Yksinkertaistaen voisi kuvailla, että Supo voi tällä hetkellä salakuunnella keskusteluja rappukäytävässä, mutta rappukäytävässä sijaitseviin asuntoihin sillä ei ole asiaa.
Nilsson avaa kirjassaan omien kokemustensa lisäksi muutoksia Supoon kohdistuneissa odotuksissa Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Nilsson kertoo suoraan, että paine raflaavien lausuntojen antamiseen kasvoi nopeasti. Supoa oli aiemmin syytetty Venäjä-pelottelusta, mutta sodan alettua sitä moitittiin lepsuilusta. Runtua tuli niin medialta kuin poliitikoilta.
Erityisesti yhden huomion pitäisi saada varoituskellot soimaan. Nilsson arvioi pyrkimyksen poliittiseen ohjaukseen lisääntyneen muissakin asioissa, mikä sopii erityisen huonosti aikaan, jolloin yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä ollaan huolissaan. Nilsson kirjoittaa jopa saaneensa erään ministerin lähipiiristä puhelun, jossa toivottiin Supon arvion muuttamista niin, että se tukisi paremmin ministerin mielipidettä hallituksen pöydällä tuolloin olleessa ajankohtaisessa kysymyksessä.
Poliitikot pysykööt kaukana viranomaisten toiminnasta.
Harkinta vaikuttaa pettäneen pahasti kyseisellä ministerillä tai tämän kabinetilla. On kestämätön ajatus, että viranomaisen toimintaan pyritään vaikuttamaan poliittisin motiivein. Pohjoismaisessa yhteiskunnassa pitäisi olla itsestään selvää, että turvallisuusviranomaisten annetaan tehdä työnsä rauhassa ja riippumattomasti. Poliittinen vaikuttaminen sopii yhtä huonosti median toimintaan puuttumiseen.
Supo siirtyi vuoden alusta sisäministeriön kansliapäällikön alaisuuteen kansallisen turvallisuuden yksikön lakkauttamisen seurauksena. Keskustelua on käyty myös Supon siirtämisestä valtioneuvoston kanslian eli käytännössä pääministerin alaisuuteen.
Täydellinen irtikytkentä poliittisesta järjestelmästä ei ole mahdollinen, mutta viranomaisten operatiivisesta toiminnasta ja lausuntojen sisällöstä poliitikot pysykööt mahdollisimman kaukana.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
