Väylät kuntoon ja tiemaksu raskaalle liikenteelle

Vesiteiden kehittämisellä olisi mahdollisuus vaikuttaa alueiden puun hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn, kirjoittaja huomauttaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kevään hallitusneuvotteluissa päätetään tie- ja vesiväylien rahoitus sekä samalla raskaan liikenteen tulevaisuus ja kilpailukyky.

Suomessa haetaan kasvua muun muassa biotaloudesta. Tämä edellyttää, että tiet ja vesiväylät ovat kunnossa myös Kehä III:n ja valtaväylien ulkopuolella.

Raskaan liikenteen tiekuljetukset kasvavat Suomessa entisestään tulevien puunjalostustehtaiden vuoksi, mutta tie- ja vesiväylien kehittämisessä tätä ei ole otettu huomioon.

Suomi on tuhansien järvien maa, ja Järvi-Suomen vesireittien varsilla on yli puolet Suomen puunjalostusteollisuudesta.

Vesikuljetuksen edullisuuden vuoksi vesiteiden kehittämisellä olisi mahdollisuus vaikuttaa alueiden puun hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn, joka puolestaan lisäisi työllisyyttä.

Kymijoen kanava mahdollistaisi ympärivuotisen vesiliikenteen Päijänteen vesistössä. Mäntyharjun kanava puolestaan liittäisi Päijänteen Saimaaseen. Saimaan kanavan kautta kulki viime vuonna rahtia noin 1,6 miljoonaa tonnia.

Mielestäni meidän tulisi turvata sisävesikuljetukset merelle ilman Saimaan kanavaa.

Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa arviolta 10 prosenttia vuodessa. Tehtaan raaka-ainetarve tarkoittaa 100 000 puukuormaa vuodessa.

Tehtaat lisäävät tuotantoaan myös esimerkiksi Kuopiossa, Varkaudessa ja Leppävirralla. Tämä on piristysruiske viennille ja kuljetusyrityksille, mutta nykyiset tiestöt eivät tätä valitettavasti kestä.

Osa tiestöistä on rakennettava uudelleen ja osa tarvitsee pienempää remonttia. Tämä on huomioitava vahvasti tulevassa hallitusohjelmassa.

Suomessa tulisi myös ottaa käyttöön Suomen kuorma-autoliiton (SKAL) ehdottama aikaperusteinen tiemaksu raskaan liikenteen osalta. Tällä saataisiin myös ulkomainen raskas liikenne maksamaan tiestömme käytöstä. Suomalaiselle kuljetusyrittäjälle tiemaksu tulisi kompensoida täysimääräisenä polttoaineveron palautusjärjestelmän kautta.

Polttoaineveron korotukset ovat vuoden 2012 jälkeen lisänneet Suomen kuljetuskustannuksia noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti Suomen ulkorajojen läheisyydessä suomalaisten kuljetusyrittäjien on erittäin vaikeaa pärjätä ulkomaisten yrittäjien kanssa muun muassa polttoaine- ja palkkakuluissa.

Suomalaisille kuorma-autoille myönnettävä polttoaineveron palautusjärjestelmä alentaisi Suomen logistisia kustannuksia 60 miljoonalla eurolla vuodessa ja parantaisi kuljetusyrittäjien kilpailukykyä.

Tällä hetkellä esimerkiksi virolainen ajoneuvo voi tulla Suomeen harjoittamaan liikennöintiä niin sanottujen kabotaasisäännösten turvin.

Järjestelmän mukaan ajoneuvo saapuu Suomeen ja purkaa täällä kuormansa. Tämän jälkeen yrittäjä saa ajattaa Suomessa autolla kolme kuljetusta ennen kuin auton kuljettajineen on poistuttava maasta tai ainakin käytävä rajojemme ulkopuolella.

Tällainen toiminta romuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailukykyä eikä ole maamme etujen mukaista.

Suomi on Viron ohella ainoa EU-maa, jossa ulkomainen raskas liikenne ei maksa tiemaksuja. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi.

Edellä mainituilla tiemaksuilla olisi ulkomaisilta kuorma-autoilta kerättävissä 10 miljoonaa euroa esimerkiksi teiden kunnossapitoon. Tiemaksut koskisivat myös suomalaisia, mutta yhdessä polttoaineveron palautusjärjestelmän kanssa Suomen ammattimaisen tavaraliikenteen kustannukset alenisivat ja suomalaisten kuljetusyrittäjien kilpailukyky parantuisi.