Lukijalta: Ukrainan sota näyttää karun kuvan pelastustoimen toimintakentästä

Pelastustyöt käynnissä Lvivissä Ukrainassa. Kuvituskuva. Kuva: Olena Znak / SOPA Images / Lehtikuva

Ukrainan sota osoittaa, miltä pelastustoimi näyttää toimintaympäristön muuttuessa taistelukentäksi.

Keskeinen oppi on tämä: pelastajat eivät enää toimi vain onnettomuuspaikalla, vaan sensoroidussa, jatkuvasti valvotussa ja tulen alla olevassa ympäristössä. Droonit, toissijaiset iskut ja jatkuva näkyvyys ovat muuttaneet riskin luonteen perusteellisesti.

Tämä näkyy myös käytännössä. Suojautuminen ei perustu enää vain varusteisiin, vaan hajautukseen, liikkuvuuteen, suojattuihin rakenteisiin, elektroniseen häirintään ja robotiikan hyödyntämiseen. Ensihoito ja pelastaminen taas lähestyvät yhä enemmän taktista toimintaa: turvallisuus ensin, sitten hoito.

Samaan aikaan koulutus muuttuu nopeasti. Pelastajien on osattava tunnistaa drooniuhka, toimia puutteellisen tilannekuvan varassa ja tehdä päätöksiä ympäristössä, jossa viipyminen voi olla hengenvaarallista.

Tutkimuksellisesti ongelma on selvä. Teknologisesta ja taktisesta muutoksesta on jo paljon raportointia, mutta vertaisarvioitua tutkimusta juuri palomiesten työstä, psyykkisestä kuormituksesta ja organisaatiotason resursseista on edelleen vähän.

Ukraina osoittaa, että moderni pelastustoimi ei ole enää vain vastejärjestelmä. Se on yhä useammin toimintaa ympäristössä, jossa pelastajatkin ovat maaleja.

Juha Rautiainen

väitöskirjatutkija

Itä-Suomen yliopisto