Pohjanrannan viinipullon etikettiin on lainattu Paavo Väyrysen omakuva nuoruusvuosilta.
Ministerin puuhamaa
Vuokko Väyrynen ehtii välillä pistäytyä Pohjanrannan keittiössä jututtamassa Marja Kittilää.
Kemin kaupungin entinen vanhainkoti vaati paljon työtä ennen kuin siitä kehkeytyi nykyinen Pohjanranta.
Vuokko ja Paavo Väyrysen kelpaa kilistää omalla jouluglögillä. Glögi menestyi sokkotestissä paremmin kuin Alkossa myytävät tuotteet.Paavo Väyrynen on käynyt läpi politiikan tuulet ja tuiskut. Aina on ollut hyvä palata maalle hengähtämään – ja ahkeroimaan.
Kotona maalla
Juuret ja henkireikä
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on niitä poliitikkoja, joihin ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Jopa monin tutkimuksin on todistettu, että Väyrystä joko inhotaan tai lähes rakastetaan.
Omien vahva tuki nosti Väyrysen jo nuorena kansanedustajaksi ja ministeriksi. Vastustajat taas ovat antaneet Väyryselle monta iskua ja koettelemusta. Silloinkin on ollut hyvä palata maalle hengähtämään ja keräämään voimia.
Väyrynen tosin on niitä miehiä, jotka eivät jaksa kauan laakereillaan levätä. Niinpä kotimaisemissa Keminmaallakin on enemmän ahkeroitu kuin katseltu leveän virran juoksua. Väyrysten aikaansaannoksista kertyy hengästyttävän pitkä lista.
Paavo ja Vuokko Väyrynen hankkivat kymmenen vuotta sitten omistukseensa Kemin kaupungin entisen vanhainkodin. Nyt siellä on hotelli Pohjanranta, hotelli ja camping-alue Rantatähti sekä tanssikeskus Tähtiranta, jossa esiintyvät nimekkäimmät lavatähdet. Lisäksi samalla alueella ovat Keminmaan nuorisokoti ja Pohjantähti-opisto.
Kotitalon naapurissa
”Täällä on juuret. Täällä mieli lepää. Tänne on aina mieluisaa tulla.”
On aika helppo uskoa, että Paavo Väyrysen kuvaus suhteestaan Lappiin, Keminmaahan ja siellä olevaan Pohjanrantaan on totta. Kun haastattelin Väyrystä EU:n parlamentin jäsenenä Strasbourgissa, mieheen tuli uutta eloa heti kun puhuttiin herukan viljelystä tai Lapista.
Kun nyt tapaamme Keminmaalla, innostus ja leppoisuus ovat vielä selvemmin esillä.
”Siihen aikaan tämä paikka oli henkireikä. Ehdin kyllästyä perin pohjin parlamentin työhön 12,5 vuoden aikana”, Väyrynen sanoo EU-vuosistaan.
Paluu takaisin Suomen eduskuntaan ja ulkomaankauppaministerin tehtävät ovat silmin nähden mieluisia.
”Kyllä se oli elinehto. Nyt ehtii olla enemmän kotona – ja voi vaikuttaa asioihin.
Ulkomaankauppaministerille kuuluvat myös kehityspolitiikan tehtävät, ja ne ovat hyvin mielenkiintoisia.”
Vähän nurinkurista on, että kotimaahan palannut Väyrynen ehtii nyt olla kotona ja Keminmaalla entistä vähemmän.
”Parlamentin aikoina olin täällä joka toinen viikonloppu. Nykyään käynnit jäävät harvemmiksi.”
Pellot herukalle
Pohjanranta on upealla paikalla Kemijoen rannassa. Tuuli puhaltaa aallot vaahtopäiksi ja taivas on matalalla.
Paavo Väyrysen lapsuudenkoti oli muutaman sadan metrin päässä Pohjanrannasta, ja hänellä oli tapana kulkea kouluun talon pihan kautta. Sen aikainen koulupoika osasi tuskin aavistaa tulevia ratkaisujaan, mutta side paikkaan syntyi.
Kun entinen Kemin kaupungin vanhainkoti tuli myyntiin kymmenen vuotta sitten, rakennukset kuten pellotkin olivat päässeet enemmän tai vähemmän rappiolle.
”Oli ollut vuosia tiedossa, että vanhainkoti ei jää tähän, joten taloa ei ollut paljon kunnostettu. Kolme vuotta se ehti olla tyhjilläänkin.”
Maat kasvoivat monenlaista pöheikköä ja ojat olivat tukossa.
Pellot raivattiin ja salaojitettiin. Talo kunnostettiin. Työtä se vaati ja aikaa sekä rahaakin.
Viinin valmistus tarkkaa työtä
Väyryset kävivät tutustumassa marjanviljelyyn Heinäveden Valamossa ja totesivat, että kyllä homma heiltäkin onnistuisi. Kolmelle hehtaarille Pohjanrantaan istutettiin 8 000 mustaherukan ja 3 000 viherherukan tainta. Jokilaaksojen Marjaosuuskunta hoiti istutusurakan.
Marjanviljelyssä kannattavuus ei ole kovin hyvä, ja Väyrysetkin päättivät jalostaa osan marjoista viiniksi. Tiedossa toki oli, että siihen tarvitaan hyvät välineet ja tilat. Ammattitaitoakin hommassa vaaditaan rutkasti.
Naapuripitäjässä Tervolassa sattui olemaan sopivasti sekä välineet että koulutettu ammattimies vapaina, koska siellä viininvalmistuksesta oli luovuttu. Niinpä Väyryset ostivat välineet ja palkkasivat miehen konsultiksi.
Jo kahden vuoden kuluttua saatiinkin ensimmäiset viinit myyntiin. Sen jälkeen marjoja on riittänyt myytäväksi muillekin. Viherherukka tosin käytetään kokonaan itse.
Väyrynen hankki marjojen poimintaan koneen Puolasta, missä herukan viljely on Euroopan suurinta.
”Hyvin toimii, eikä litistä marjoja”, todistaa agrologi Mikko Lampela, joka johtaa niin tilaa kuin Pohjanrantaa ja on samalla Väyrysen eduskunta-avustaja.
Lampela kertoo, että herukan viljely laajenee taas ensi kesänä, kun tilalle istutetaan muutama tuhat tainta lisää. Viljelyala lisääntyy vajaalla puolella hehtaarilla.
Uusia ideoita kehitetään
Väyryset myöntävät, että kotimaisten tilaviinien laaduissa on paljon heittoja. Tuotanto vaatii erittäin hyvää hygieniaa, ja siihen tarvitaan hyvät tilat.
Pohjanrannassa tilat ovat kellarissa. Siellä odottaa täyttämistään tuhansien pullojen varasto. Kellarihuoneissa on monta lähes puolen kuution vetoista viinisammiota, joissa viini saa käydä.
”Niin kauan kuin vesilukosta tulee kuplia, käyminen jatkuu.”
Käymisen jälkeen viini suodatetaan. Viiniä pullotetaan tarpeen mukaan. Näin voidaan koko ajan varmistua laadusta. Valmiiksi pullotettuja viinejä ei voi välillä availla.
Korkki painetaan pullon suulle suurella vivulla, ja muovikapsuli sulatetaan pullon suulle sähkövastuksen voimalla. Käsityötä riittää, ja sitä Vuokko ja Paavo ovat tehneet yhdessä vähintäänkin kymmeniä tunteja.
Tilan viineistä Pohjanrannan punainen on valmistettu mustaherukasta. Viherherukasta taas saadaan Pohjanrannan valkoista.
Suoharjun tilalla Tuusulassa Väyryset kasvattavat omenoita, joita käytetään omenaviinin valmistamiseen. Suoharjuun on istutettu myös karviaispensaita, joista saadaan lähivuosina karviaisviiniä.
Viinitilan toimintaa rajoitetaan ja valvotaan tiukasti, eikä tilaviinejä saa esimerkiksi myydä maustettuina. Niinpä jouluglögin myyntikin olisi kielletty.
Väyryset ratkaisivat asian niin, että he antavat viinipullon mukana maustepussin ja käyttöohjeen glögin valmistukseen. Näillä opeilla syntyy tuote, joka Pohjolan Sanomien makutestissä voitti Alkosta hankitut kilpailijansa.
Uutta on liköörin valmistus. Sitä rajoittavat samat tilaviinimääräykset, mutta Väyryset odottavat niiden muuttuvan järkevämpään suuntaan aivan lähiaikoina.
Juuret Kemijoen törmässä
Toimen ihmisiä kun ovat, Vuokko ja Paavo Väyrynen ovat kehittäneet koko ajan uutta.
”Yhdessä ideoidaan ja yhdessä tehdään”, Vuokko Väyrynen sanoo, kun epäilen, että isännän ideat jäävät emännän tehtäviksi.
Paavo Väyrynen järjesti europarlamentin aikanaan koulutusta kansainvälisistä asioista kiinnostuneille nuorille. Siitä heräsi ajatus kansanopistosta, joka keskittyisi samaan tehtävään. ”Suomessa on yli 90 kansanopistoa, mutta yksikään niistä ei opeta kansainvälisiä asioita.”
Alunperin Pohjanrantakin ostettiin kansanopistoa ajatellen, mutta opistolle ei myönnetty lupaa eikä luvattu avustusta. Osa rakennuksista kunnostettiin silloin perhekodille vuokratiloiksi.
Viisi vuotta sitten taloon perustettiin nuorisokoti. Siinä on 24 paikkaa, juuri nyt 14 asukasta. Jälkihuollossa on 18 nuorta.
Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) myönsi sitten luvan myös kansanopistolle. Sen ajatus on antaa opetusta sijaishuollossa olleille nuorille.
Kansanopistoa johtaa entinen Haapaveden opiston apulaisrehtori Paavo Karihtala.
Väyryset korostavat, etteivät he puutu nuorisokodin päivittäiseen toimintaan. Opistolla on puolestaan oma johtokuntansa.
Entisessä vanhainkodissa oli paljon huoneita ja pesutiloja, ja Väyryset rakennuttivat niihin hotellihuoneita. Neljästäkymmenestä huoneesta osa on kansanopiston opiskelijoiden käytössä, mutta osaa vuokrataan vapaasti.
Karavaanarit majoittuvat camping-alueella. Siellä on myös lohilammikko.
Piharakennuksessa ovat edelleen ”navetta” ja ”talli”. Molemmissa on ravintolatasoista tilaa kokouksille ja ruokailijoille. Navetan vintillä on 600 neliön tanssisali. Siellä tanssitaan kaikkina kesälauantaina, ja useimmiten tanssittajina ovat alan suosituimmat nimet.
Mikko Lampelan mukaan esimerkiksi Kari Tapio haluaa tulla joka kesä Tähtirantaan.
Lapilla hyvä tulevaisuus
Pohjanrannan kohdalla Kemijoki on puolitoista kilometriä leveä. Muutaman kilometrin päässä on Isohaaran voimalaitos.
Voimalaitoksen ja säännöstelyn ansiosta vesi on nyt kuusi metriä korkeammalla kuin ennen padon rakentamista. Korkeus vaihteli vapaan joen aikana paljon, mutta nyt vain nelisenkymmentä senttiä.
”Voimaloiden rakentamisesta voi olla haittaa sekä hyötyä. Kyllä vapaata jokea on upea katsella siellä missä niitä on. Kemijoki sen sijaan on jo osaksi valjastettu, ja on hullua, jos sitä ei saa rakentaa loppuun.”
Pohjanrannan paikalla on harjoitettu maanviljelystä ”arvatenkin tuhat vuotta”, siitä saakka kun joen törmä nousi veden pinnan yläpuolelle. Kemijoen rannat ovat Lapin parhaita viljelysmaita, ja niinpä 1500-luvun veroluetteloissa mainitaan Pohjanrannan lypsylehmien määräksi 40.
”Sen aikaiseksi aivan mahtavan suuri talo.”
Väyrysen linja pitää
Mitä Lapin mies sanoo oman maakuntansa näkymistä?
”Lappi on tulevaisuuden aluetta. Täällä on rikkaat luonnonvarat, ja myös kansainvälinen yhteistyö suosii Lappia.”
Ongelmaksi voi nousta työvoimapula, kun matkailu ja kaivostoiminta tarvitsevat lisää tekijöitä. Etelästä haalitaan täältä muuttaneita takaisin ja uusiakin tulijoita. Tilanne on vähän sama kuin sodan jälkeen jälleenrakennuksen kaudella. Silloinkin Lappiin muutti paljon uutta väkeä.
Markkinavoimat ovat välillä vetäneet väkeä pois maakunnasta, mutta nyt ”megatrendit” toimivat Lapin hyväksi. Globalisaation ansiosta luonnonvarojen merkitys kasvaa.
Väyrynen näkee saman kehityksen myös maatalouden asemassa. Kustannukset nousivat jyrkästi, eikä niitä saatu siirrettyä heti hintoihin. Se teki tilanteen vaikeaksi, mutta ”ilman muuta” trendi suosii pitkän päälle maa- ja metsätaloutta.
”EU-parlamentin aikaan Pohjanranta oli minulle henkireikä.”
Politiikassa Väyrysellä on aina ollut oma linjansa.
”Ei aatteellista linjaa ole tarvinnut muuttaa siitä miksi se joskus 60-luvulla kehittyi.”
Väyrynen näkee puolueensa ja yleensäkin puolueiden vaikeuksien syynä sen, että ”aatteellinen ote herpaantuu”.
”Yritetään miellyttää ihmisten enemmistöä, vaikka pitäisi edustaa niiden näkemyksiä, joilta on valtakirjan saanut.
Tämä juuri tekee puolueista niin samanlaisia.”
”Kaikki tuijottavat samoja gallupeja”, Väyrynen tuhahtaa.
Yhteiskunnallinen keskustelu puuttuu, ja puolueet arvailevat mitä mieltä kansa on.
”Se on oikein, että sopeudutaan enemmistön tahtoon, mutta sen tahdon muodostumiseen pitää vaikuttaa. Toivottavasti siinä suhteessa ajat paranevat.”
” Täällä on juuret. Täällä mieli lepää. Tänne on aina mielui-saa tulla.”
Kotona maalla
”Yhdessä ideoidaan ja yhdessä tehdään.” ”Yhdessä ideoidaan ja yhdessä tehdään.”
Paavo Matti Väyrynen
Syntynyt 2. syyskuuta 1946 Kemin maalaiskunnassa
Keskustalainen kansanedustaja ja Matti Vanhasen hallituksen ulkomaankauppaministeri
EU:n parlamentin jäsen 1995–2007
Valtiotieteiden tohtori
Keskustapuolueen/Suomen keskustan puheenjohtaja 1980–1990
Moninkertainen ministeri
Ehdolla vuoden 1988 ja vuoden 1994 presidentinvaalissa, sai toiseksi ja kolmanneksi eniten ääniä
Naimisissa, kolme lasta
” Lappi on tulevaisuuden aluetta. Täällä on rikkaat luonnonvarat.”
Marraskuussa Pohjankartanossa juttua tehtäessä Paavo ja Vuokko Väyrynen eivät vielä tienneet, missä joulunsa viettävät: Todennäköisesti kuitenkin Tuusulassa lähellä lapsia ja lapsenlapsia.
”Yleensä olemme joulun ajan lasten luona ja sitten uudenvuoden tienoon täällä Keminmaalla. Onneksi lapsenlapsetkin viihtyvät maalla kesän ja lomien aikana.
Meille on tulossa kolmas lapsenlapsi joulun tienoilla.”
Suvun tapaamisissa on usein mukana neljä polvea. Paavo Väyrysen isä, joka täyttää joulukuussa 99 vuotta, asuu edelleen Väyrysten vanhassa kotitalossa muutaman sadan metrin päässä Pohjanrannasta. ”Isä on virkeässä kunnossa. Hän oli viikonloppuna meillä syömässä ja sovimme, että seuraavalla kerralla käymme sitten aterialla hänen luonaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
