Mihin vuotaa Suomen kilpailukyky?

Nyt kun kovasti puuhataan mitä erilaisimpia sopimuksia, niin onko rehellisesti tarkasteltu, mistä laiva vuotaa niin, etteivät paikkausyritykset tehoa.

Olen ollut yrittäjänä noin 50 vuotta ja olen itse hankkinut työt, työmaat.

Lähes kaikkinainen työ, urakat ovat kelvanneet.

Mitä moninaisimpia töitä tekee, sen rikkaampaa on elämä ja vähemmän tuntee kateutta toisten töihin. Joka työssä on huonot ja hyvät puolet.

Maksoin 1 000 euron urakan eräälle työntekijälle, yhtiön kulut olivat 1 762 euroa. Työntekijä sai 538 euroa.

Tämä varmaan kannustaa eri osapuolia maksamaan vielä korkeampia veroja? Missä on vuoto?

Saksan valtion budjetti on vähän alle 300 miljardia euroa, ja asukkaita maassa on 80 miljoonaa. Saksalaista kohden budjetti tekee 3 750 euroa. Suomessa vastaavasti budjetti on 55 miljardia euroa, asukkaita 5,4 miljoonaa. On helppo laskea, että henkilöä kohden se onkin jo yli 10 000 euroa.

Suomessa on runsain määrin erilaisia maksuja ja veroja. Käy selväksi, ettemme pysty kilpailemaan viisaampien valtioiden kanssa. Kysymys kuuluukin: onko meillä niin tehoton hallinto, vähätöinen, saamaton, byrokraattinen, päällekkäisyyksiä. Mitä muuta?

Jollei tätä suurinta vuotokohtaa tukita, laiva uppoaa. Jos yli 500 000 suomalaista saa yli 5 000 euroa kuukaudessa ja niissä on paljon veropussin päällä olevia, ei jää kilpailu­asema hääviksi. Tämä on se, joka vie yrittäjyyden ja myös työntekijän motiivin.

Eipä löydy poliittisista puolueista yhtäkään joka puuttuisi tähän valtavaan vuotokohtaan, koska kaikilla puolueilla on oma lehmä ojassa – äänestäjät, nepotismi, maan tapa, on totuttu tehottomuuteen.

Onko yhdelläkään puolueella selkärankaa puuttua todelliseen ongelmaan? En ole kuullut yhdenkään poliitikon puhuvan tai edes vihjaisevan asiasta mitään.

Ei ihme, jos Saksassa vientituloja jää vuodessa hulppeat 300 miljardia. Meillä hirmuverotuksen jälkeen ollaan tappiolla.

Maajusseille, jotka tekevät myös yrittäjinä riskialtista työtään, kuuluu saada työstään vähintään se palkka, jonka saa melkein jalkoja heiluttelemalla pöydän alla ja saamatta mitään konkreettista aikaan. Nämä sentään tuottavat ruokaa joka syöjälle.