Pienten sairaaloiden alasajo on järjetöntä

Terveydenhuoltolaki on ajanut alas maamme sairaaloita keskittäen yli 30 aluesairaalan ja pienemmän sairaalan anestesiassa tapahtuvan leikkaus­toiminnan keskussairaalaan.

Niin sanottu päivystys­uudistus astui voimaan vuoden vaihteessa. Sen myötä kaikki nukutusta vaativat leikkaukset keskitetään keskussairaaloihin. Monia tavallisia päivä­kirurgisia toimenpiteitä ei siis enää saa tehdä muualla kuin keskussairaaloissa. Entisissä aluesairaaloissa voi tehdä vain paikallis­puudutusta vaativia leikkauksia.

Pienempien sairaaloiden toimintaa on siis ajettu voimakkaasti alas. Siitä huolimatta, että perusteet keskittämiselle ovat ontuneet alusta asti. Anestesiologin puuttuminen pienemmistä sairaaloista tulee yleisesti ottaen heikentämään potilasturvallisuutta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen on julkisuudessa todennut, että kaiken leikkaustoiminnan keskittämiselle ei missään vaiheessa ole ollut lääketieteellistä perustetta.

Lehtosen mukaan ei ole mitenkään järkevää yrittää viedä pieniä toimenpiteitä päivystäviin keskussairaaloihin tai yliopistosairaaloihin. Se aiheuttaa ruuhkaa ja jonoja ja saattaa jopa huonontaa potilasturvallisuutta, kun kiireen keskellä yritetään hoitaa potilaita.

Tämä keskittämisinto on herättänyt huolta yli puolue­rajojen, jopa hallituspuoluei­den omissa riveissä. Syksyllä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson jätti lakialoitteen, jossa esitettiin, että maakunnille tulisi antaa oikeus itse päättää, missä sairaaloissa leikataan mitäkin ja miten päivystys hoidetaan maakunnan sisällä.

Asiasta huolestuneiden alan asiantuntijoiden, kunta­johtajien ja meidän kansanedustajien joukko on keskustellut vastuuministereiden kanssa asiasta tuloksetta. Hallitukselta on pyydetty ja hallitus on myös luvannut laskelmia päivystys­uudistuksen väitetyistä kustannus­säästöistä.

Hallitus toteutti keskittämisuudistuksensa. Siksi on todella hämmästyttävää, että kaksi kuukautta lain voimaantulon jälkeen ilmoitetaan tulevasta lakimuutoksesta, jonka mukaan sairaanhoitopiiri voisi järjestää leikkaustoimintaa myös muualla kuin keskus­sairaalassa tekemällä sopimuksen leikkauksista aluesairaalan tai yksityisen sairaalan kanssa.

Edellytyksenä on kuitenkin, että sairaalasta on mahdollisuus tarvittaessa siirtää potilas alle puolessa tunnissa jatkohoitoon keskussairaalaan. Tarkoituksena on siis selkeästi, että yksityisille sairaaloille annetaan mahdollisuus leikkaustoimintaan maakuntien keskuskaupungeissa. Tämä ei sinänsä ole huono asia.

Sen sijaan on täysin epäoikeudenmukaista, että tätä mahdollisuutta ei anneta kaikille pienemmille julkisille sairaaloille. Miksi julkinen leikkaustoiminta piti ensin ajaa alas?

Raju keskittäminen pitäisi pysäyttää ennen kuin sen aiheuttamat haitat muodostuvat liian suuriksi. Maakunnille on perusteltua antaa oikeus itse päättää, missä sairaaloissa leikkaustoimintaa järjestetään.

Kyse on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta erikoissairaanhoidon lähipalvelujen turvaamisessa ja eri maakuntien asukkaiden välisestä yhdenvertaisuudesta.

Anna-Maja Henriksson (r.)

Kristiina Salonen (sd.)

Sari Essayah (kd.)

Sirkka-Liisa Anttila (kesk.)

Hanna Halmeenpää (vihr.)