Suomi pirstoutuu miljooniin osiin
Suomessa lohkotaan joka vuosi 35 000–
40 000 uutta kiinteistöä. Valtaosa uusista kiinteistöistä on asuinrakennustontteja asemakaava-alueilla ja kesämökkitontteja. Parikymmentä prosenttia uusista kiinteistöistä liittyy maa- ja metsätalouteen.
Vuonna 1960 Maanmittauslaitoksen kirjoissa oli 1,1 miljoonaa rekisteriyksikköä. Sittemmin maan lohkominen on kiihtynyt. Viime vuonna yksikköjä oli jo 2,2 miljoonaa.
”Jos tätä menoa jatkuu, vuonna 2040 yksiköitä on kolme miljoonaa”, maalailee maanmittausneuvos Arvo Kokkonen.
Valtio haluaa kuitenkin hillitä maanomistuksen pirstoutumista. Esimerkiksi metsälöiden keskikoon tavoitteeksi on asetettu 50 hehtaaria vuoteen 2050 mennessä. Nykyinen metsälöiden keskikoko on 24 hehtaaria. Perinnönjakojen yhteydessä tilat jakautuvat yleensä yhä pienempiin osiin.
Maanmittauslaitoksella on iso urakka tilojen kursimisessa isommiksi ja järkevimmiksi taloudellisiksi kokonaisuuksiksi. Toisesta päästä maanmittarit lohkovat maita pienempiin osiin, toisessa päässä lohkoja koetetaan koota yhteen tilusjärjestelyjen avulla.
Maatilat pirstoutuivat kovalla vauhdilla 1800-luvun lopulta lähtien, kun kasvavalle väestölle jaettiin maata. Suomen väkiluku nousi 1,8 miljoonasta 4,7 miljoonaan vuosien 1870 ja 1970 välillä.
1700-luvulla alkaneessa isojaossa maanmittarit saivat piirrellä rajoja melko puhtaille kartoille. Nykypäivänä rajojen muokkaus on työlästä. Rajoja siirretään maakauppojen avulla, mutta yhtenäisiä maa-alueita saadaan aikaiseksi usein vain tilusjärjestelyillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
