Suomalaiset metsät valuvat ulkomaille – tehdään 2020-luvun Lex Kallio
Kotimaamme metsissä on menossa valtava kansallisvarannon uusjako ja siitä on syytä huolestua.Kun metsärahasto hujautti nurkkajuureen valtavan aukon, minulla aukesi silmät.
Metsiä ja suomalaisia metsärahastoja myydään jatkuvasti ulkomaille. Nyt puhutaan jo vähintään kymmenistä tuhansista hehtaareista. Toukokuussa erilaiset rahastot omistivat jo puoli miljoonaa hehtaaria metsiä. Se on enemmän kuin kunnat omistavat yhteensä. Se on kestämätöntä.
Suomalaisille metsä on ollut kautta aikojen aarre, jota on viljelty ja varjeltu. Luontokäsitykseemme kuuluu kohtuullisuus. Jos ulkomainen rahasto tai ulkomaalainen yhtymä ostaa maata, hakkaa aukoksi keskenkasvuisen metsän ja jättää tilalle kasvamaan ryteikön, ollaan kohtuullisuudesta kaukana. Lyhyellä ansaintalogiikalla metsästä otetaan tuotto irti, mutta kuka kantaa vastuun jatkosta? Ajatus kertakäyttöisestä metsästä on iljettävä.
Jos mökin mummo myy sukumaansa ruotsalaiselle yhtymälle, on mahdollista, että pian metsä on kiinalaisten käsissä. Olemme pulassa, jos annamme metsiemme mennä ulkomaille. Metsän hinnat nousevat pilviin ja tavallisen ihmisen on lähes mahdotonta ostaa metsää. Suuria pääomia pyörittävillä yhtiöillä on suuren pääomansa lisäksi myös verotuksellisesti edullisempaa käydä metsäkauppaa kuin yksityisillä.
Tällä ostovauhdilla Suomesta tulee siirtomaa. Tälläkin hetkellä Pohjois-Suomen metsistä valuu jatkuvasti rahaa aivan muualle kuin Pohjois-Suomeen saatikka Suomeen.
Koska metsäkaupassa yksityiset ja yritykset kilpailevat samalla areenalla, olisi syytä muokata metsäverotusta siten, etteivät sijoitusyhtiöt jyräisi suomalaisia metsänomistajia. Metsään liittyvien verotus- ja muiden lakien kokonaisuudistuksen aika on nyt. Pitäisikö Lex Kallio päivittää 2020-luvulle?
Nyt on menneillään valtava, pelottava kansallisvarannon uusjako, jota ohjaavat raha ja suuret markkinat. Haluaisin, että Suomen tärkein kansallisvarallisuus, metsät, pysyisivät jatkossakin suomalaisissa käsissä, koska vain niin metsää jatkossakin viljellään, varjellaan ja siitä huolehditaan tuleviakin sukupolvia ajatellen.
Olga Oinas-Panuma
Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




