Auktoriteettia voi rakentaa
Lämmin suhde täytyy luoda
Jos opettajilta kysytään, heidän tuntumansa on aina ollut se, että käytöshäiriöt ovat lisääntyneet, sanoo erityispedagogiikan professori Timo Saloviita Jyväskylän yliopistosta.
Hän viittaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimukseen, jossa kysyttiin opettajiin kohdistuvasta väkivallasta ja uhkailusta vuosina 1997 ja 2008.
Tutkimus osoitti, että häiriöt ja loukkaava käytös ovat vähentyneet. Silti lähes puolet opettajista on kokenut viime lukuvuonna loukkaavaa käytöstä oppilaiden taholta.
Saloviita on tavannut työrauha-asioissa parituhatta opettajaa ja kirjoittanut aiheesta kirjan vuonna 2007.
Kaksi opettajaa luokassa Saloviidan ratkaisu työrauhaongelmiin on panna luokkaan kaksi opettajaa. Tätä on kokeiltu, ja kolmensadan opettajan kokemukset asiasta olivat pelkästään myönteisiä.
Perusopetuslaissa sanotaan, että opettajan tehtävä on kasvattaa lapsia vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Kasvattamiseen opettaja tarvitsee auktoriteettia.
Saloviidan mukaan opettajalta on auktoriteetti hukassa, jos luokassa on liikaa häiriöitä. Hän jakaa auktoriteetin kolmeen lajiin.
Ensimmäinen perustuu siihen, että opetus on hyvää: opettaja tietää asiansa ja osaa opettaa sitä. Jos opetus on suunniteltu huonosti, auktoriteetti pettää.
Toinen auktoriteetin muoto on, että sääntöjä pitää noudattaa. Ne opettajat, jotka opettavat lapsille, miten luokassa pitää toimia, pärjäävät paremmin kuin muut.
Kolmas ja tärkein asia on rakentaa myönteinen suhde oppilaisiin. Opettajan pitää tuntea oppilaansa ja oppilaiden tulee kokea, että opettaja pitää heistä. Luokan johtaminen perustuu siihen, että oppilaat suhtautuvat hyväksyvästi opettajaan.
”Jos opettaja sanoo, että työrauha on hukassa, voi kysyä, opettaako hän tarpeeksi hyvin, onko hän opettanut oppilaille säännöt ja millainen on hänen suhteensa oppilaisiin?”
Sijaisopettaja on helposti tuomittu työrauhaongelmiin, jos hän aloittaa opetuksen kylmiltään luomatta ensin lämmintä suhdetta oppilaisiin.
Oppilaat vaistoavat helposti opettajan suhtautumisen heihin. Luokanopettajiksi hakeutuu lapsista pitäviä, mutta yläasteen aineenopettajissa saattaa olla niitä, jotka eivät lähesty luokkaansa tarpeeksi lämpimästi, Saloniemi arvelee. ”Koulu ei ole vain aineen opettamista, vaan myös lapsiryhmän johtamista ja kasvattamista.”
Häirikkö kaipaa huomiota
”Tällöin molemmat opettajat ovat vastuussa luokasta ja saavat tukea toisiltaan. Toinen silmäpari näkee asiat eri kulmasta ja ongelmat havaitaan helpommin.”
Saloviidan mielestä tämä ei tarkoittaisi edes resurssien lisäämistä, vaan sitä, että luokattomat erityisopettajat saataisiin ulos omista kopeistaan tavallisiin luokkiin. Riittäisi, jos vaikka joka päivä erityisopettaja olisi yhden tunnin luokassa yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa.
Rehtori määrää suunnan
”Et sä voi mulle mitään”, uhmaa oppilas ja haistattaa opettajalle. Mitä opettaja voi tehdä?
”Tässä on kyse auktoriteetin suorasta uhmaamisesta. Oppilas kyllä tietää säännöt, mutta lämmin suhde oppilaan ja opettajan väliltä puuttuu. Sääntöjä voi tietysti pönkittää rangaistuksen avulla, mutta silloin ei rakenneta auktoriteettia”, Saloviita analysoi.
Professori kannustaa opettajaa osoittamaan positiivista kiinnostusta oppilaaseen, keskustelemaan muutenkin kuin vain huonoon käytökseen puuttumalla.
”Joskus tällainen tehoaa nopeasti, ellei taustalla ole pitkää kahnaushistoriaa. Tällaisella lapsella on usein huonoja kokemuksia aikuisista ja hän voi olla todella tyytyväinen, kun saa muodostettua luottavaisen suhteen johonkin aikuiseen.”
Miten opettaja jaksaa, jos häiriköitä on monta samalla luokalla?
”Jos näin on, voi kysyä, miten luokka on koottu. Joskus monta röyhkimystä on pantu samaan luokkaan, että on saatu rauha muihin luokkiin. Tällöin se viimeksi työyhteisöön tullut opettaja saa vaikean luokan. Tällaiset ongelmaluokat pitäisi purkaa.”
Opettaja johtaa luokkaa ja rehtori johtaa koko koulua. Saloviita korostaa, että rehtori on avainasemassa koulun arvomaailman ja ilmapiirin rakentamisessa.
”Koulut poikkeavat toisistaan, ja erot ovat kiinni etenkin rehtorista. Rehtori voi vaikuttaa työrauhaan myös oppilaiden luokkiin jaossa.”
Vanhempienkin rooli on tärkeä. Ongelmana on, että käytöshäiriöisten lasten kotiolot ovat usein huonot ja perheeseen otetaan yhteyttä vain, kun ilmenee hankaluuksia.
”Opettajan tulisi luoda vanhempiin myönteinen suhde, jotta vanhemmat luottaisivat opettajaan ongelmatilanteissa. Mutta onhan niitäkin perheitä, joissa lapsi saa selkäänsä, kun opettaja raportoi ongelmista.”
”Ei näistä varmaan koskaan päästä”, Saloviita huokaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
