Aikamoinen paukku hyttysen pieruksi!
Joka sekunti luontoon pääsee noin tonni myrkyllisiä kemikaaleja.Seppo, Seppo. Koita nyt muistaa, että ihminen saa maapallolla muutoksia aikaan saman kuin hyttysen puhallus tai kusiaisen liraus, kommentoi Mies Pohjanmaalta 26. 3. ollutta kolumniani.
Voi kunpa olisikin niin!
Jos ihmismäärä olisi pysynyt muutamassa miljoonassa ja ihminen vaikuttaisi ympäristöönsä vain syömällä, hengittämällä ja ulostamalla, kusiaisilla tai laajemmin muurahaisilla olisi paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin ihmisillä eikä ongelmia olisi.
Ihmisen hillitön lisääntyminen (7 617 913 337 ihmistä väestölaskurin mukaan 26.4. klo 10.12) tekee jo väestön ruokinnasta ongelman.
Katsokaa maapallon väestölaskuria, joka näyttää paitsi väestön kasvun, myös monia ympäristömuutoksia kuten metsäalan hupenemisen reaaliaikaisesti – esimerkiksi metsää on jo tänä vuonna tuhoutunut yli puolitoista miljardia hehtaaria. Sivuston oma nimi on worldometer, mutta suomenkieliselle sivustolle pääsee suoraan googlaamalla väestölaskuri. Se näyttää tylysti myös ravinnon riittämättömyyden kertomalla nälkää näkevien ja nälkään kuolleiden määrän.
Sitä mukaa kun ihminen levittäytyi Afrikasta ympäri maailman, hän tappoi suurimman osan kookkaista nisäkkäistä, linnuista ja matelijoista, ensin Australiassa 40 000 vuotta sitten, Euraasiassa ja Amerikoissa noin 10 000 vuotta sitten ja noin 500 vuotta sitten Uudessa-Seelannissa.
Seuraava suuri muutos oli maanviljely ja karjatalouden alku, joka johti metsäalan vähenemiseen. Ihminen on hävittänyt viimeisten 10 000 vuoden aikana liki puolet maapallon metsistä. Jo pelkästään se vaikuttaa ilmastoon ja sateiden jakautumiseen. Saharan pohjoislaidan ja Lähi-Idän metsien hävityksen voi katsoa olevan suoraan syynä Syyrian sotaan ja muihin seudun levottomuuksiin. Vettä ei riitä enää kasteluun eikä edes ihmisten jokapäiväisiin tarpeisiin.
Nämä olivat menneitten sukupolvien aiheuttamia muutoksia. Sitten voimme tulla nykyaikaan, suurten tehtaiden, maailmanlaajuisen kaupan ja teollisuuden maailmaan, jota eivät enää hallitse valtioiden päämiehet vaan markkinavoimat, mitä ne sitten ovatkaan.
Viime aikoina on puhuttu erityisesti meriin kertyvästä muovista, mutta ympäristövaikutukset kasvavat muutoinkin koko ajan. Joka sekunti luontoon pääsee noin tonni myrkyllisiä kemikaaleja, joista osa on hyvin pysyviä.
Ilmaan on jo tänä vuonna päässyt yli 12 miljardia tonnia hiilidioksidia, josta kasvit ehtivät sitomaan vain osan. Ei lentoliikennekään ole enää pikkujuttu ilmaston kannalta. Joka hetki kilometrien korkeudessa kiitää noin miljoona ihmistä ja jättää peräänsä hiilidioksidista ja vedestä syntyvän vanan, joka tulee vain silloin näkyväksi, kun vesi tiivistyy pieniksi pisaroiksi. Se haitallisempi aine, hiilidioksidi, pysyy näkymättömänä.
Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2,4 prosenttia, mutta vaikutus ilmaston lämpenemiseen on suurempi, noin viisi prosenttia, koska kaasut levitetään korkealle ilmakehään. Ilmakehän hiilidioksidimäärä jatkaa kasvuaan ja ilmasto lämpenemistään.
Rakentaminen – tiet, kadut, rakennukset ja teollisuusalueet – peittää yhä suuremman osan maan pinnasta betoniin ja asfalttiin, maan, joka muutoin sitoisi hiilidioksidia, tuottaisi ravintoa ihmisille tai ylläpitäisi luonnon monimuotoisuutta.
Hiekkaa rakentamiseen käytetään vuodessa 30 miljardia tonnia ja ihminen siirtää koneineen maata enemmän kuin kaikki maapallon joet yhteensä.
Koko maapallon rakennetun maan pinta-alaa en tähän hätään löytänyt, mutta verraten harvaan asutulla Uudellamaallakin rakennukset ja tiet peittävät pinta-alasta jo 14 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

