Tiedetäänkö totuutta?

Jo vuosia muhinut ja tiedettykin puute on tulossa meillekin: pölyttäjähyönteisten väheneminen määrällisesti lähenee katastrofaalisuutta.

Amerikoissa on jo pitkään plantaaseille ”vuokrattu” mehiläisiä aina Australiasta asti.

Tilanne on huolestuttava, vaikka saattaa tuntua huvittavalta sellaisesta, joka huitoo pelästyksissään mehiläisiä ja kukkakärpäsiäkin.

Olen jo vuosikymmenet suosinut kimalaisia ja hämähäkkejä sisälläkin ja auttanut verannalta ulos ”työhönsä”, joka on elintärkeä, tärkein ruokatuottajan apuna luonnollisen karjanlannan höystön lisäksi.

Me, jotka selvisimme sodastakin ja aloimme rakentaa maata agrikulttuurin parissa sonnanajosta ja käpyjen keräämisestä ja metsänistutuksesta, aukkojen paikkaamisesta, pystymme vertailemaan luonnollisen tuottamisen terveydellistä ylivoimaa kemiallisilla myrkyillä höystettyyn ja pölytettyyn tehotuotantoon.

Ruokahuolto on poliittisella ”kilpailulla” ajettu tällaiseksi, ettei 20 lehmän tuotannolla pärjää.

Olin itse lähes sadan hehtaarin metsälaitumella nevoineen paimentamassa pientä karjaa.Muistan, miten tervejalkaisena se kiiruhti takaisin parsinavettaan ottosille ja maapohjaiseen parteen lepäämään. Puhdas parsi oli päivällä lasten leikkipaikka, orren päällä pääskysen pesät ja kanat illalla orrella.

Amerikasta taisi lähteä geenimanipulointi, joka mielestäni on ydinsyy pölyttäjäkatoon. Siihen saattaa tulla lisäksi virustauteja. Eivät taida tutkijat tuntea toimintaa elävässä geenissä eivätkä myönnä?

Eletäänkö kemianteollisuuden ja suurpääoman ehdoilla? Pelastus on puhdas perheviljely kannattavin hinnoin. Turhuudet ja ahneus vähemmälle. Palataan luontoon. Sieltä tulee ruoka.