Valtion metsien hoitoon tarvitaan suomalaisia metsureita

Metsähallituksen (MH) metsänhoitojohtaja Savolainen kertoi (MT 2.10.) haastattelussa, että (MH) aikoo jatkossa kustannussyistä turvautua metsuritöiden osalta yrittäjäpalveluksiin. MH on käyttänyt usean vuoden ajan yrittäjäpalveluja istutus- ja taimikonhoitotöissä, eli jatkossa kyseessä on näiden palvelujen lisääminen.

Yrittäjinä metsähallitus käyttää ulkomaalaista työvoimaa vastoin suomalaista sopimusjärjestelmää ja työehtoja. Kun Metsähallitus on kilpailuttanut urakoita, niihin on valikoitunut yrityksiä, jotka eivät hoida velvoitteitaan tai maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Suoritetuissa tarkastuksissa on havaittu selviä puutteita, joihin ei ole puututtu.

Elykeskusten tekemissä tarkastuksissa on havaittu selviä rikkomuksia työehdoissa. Metsureiden oma edunvalvoja, Puuliitto, on ryhtynyt saartoon kyseisiä yrityksiä kohtaan.

Pohjois-Suomen sertifiointitoimikunta antoi vuonna 2012 Metsähallitukselle vakavan varoituksen PEFC FI 1002:2009 Metsäsertifioinnin kriteerin 23 vastaisesta toiminnasta. Lapin metsäkeskuksen toimialueen vuoden 2011 auditoinnin yhteydessä kävi ilmi, että Metsähallitus oli toiminut metsä-sertifiointikriteerin 23 vastaisesti. Aluehallintovirasto määräsi Metsähallitukselle laiminlyöntimaksun tilaajavastuulain laiminlyönnistä (8.9.2011). Kriteerin vastainen toiminta on johtanut poikkeaman antamiseen auditoijan (DNV) toimesta.

Edelliset esimerkit osoittavat sen, mihin kilpailuttaminen ja kustannusten säästö on johtanut. Lisäksi yrittäjäpalvelujen käyttö ei ole sujunut ongelmitta. Työn laadussa on ollut huomauttamista, joita talon omat metsurit ovat paikoin joutuneet korjaamaan, jolloin säästöjä ei ole syntynyt. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus riistan ja muiden eliölajien iloksi jää huomiotta ulkomaalaisilla yrittäjillä.

MH on eri sidosryhmäpalavereissa tuonut esille ja lupautunut toteuttamaan talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta ja monikäyttömetsätaloutta.

Ulkomaalaisten yrittäjien taimikonhoidossa tämä lupaus ei kaikilta osin toteudu. Harva yrittäjä kouluttaa työntekijänsä tai vaikkapa itsensä MH:n metsätalouden ympäristöoppaan mukaan. Pelkästään kielimuuri muodostaa esteen.

MH:n omat metsurit ovat saaneet koulutuksen luonnon monimuotoisuuden ja ympäristölle arvokkaiden kohteiden huomioimiseen moottori- ja raivaussahatöissä.

Tulossa oleva uusi metsähallituslaki antaa MH:lle mahdollisuuden luopua kokonaan metsureista, koska työllisyyden edistämistä ei ole enää lakiin kirjattu. Tämä antaa avoimen valtakirjan MH:lle harjoittaa yrittäjäpolitiikkaa kustannustehokkaasti ilman yhteiskuntavastuuta.

Ainoa keino jolla yrittäjyydellä saadaan työn hintaa halvemmaksi, on käyttää ulkomaalaisia ”rötösfirmoja”, jotka rikkovat työsuhteen ehtoja ja jättävät yrittäjävelvoitteensa hoitamatta. Tämä tuskin on suomalaisen yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta viisasta.

Valtion talousmetsiä tulee jatkossakin hoitaa henkilöstöllä, joka omaa korkean ammattiosaamisen ja kustannustehokkaan työskentelyn. Metsurit ovat osa tätä henkilöstöä ja pystyvät työskentelemään kustannustehokkaasti omassa työssään. Kustannustehokkuutta voidaan nostaa tuottavuutta lisäämällä, johon ovat välineet olemassa. Kysymys on työnantajan tahtotilasta ottaa ne käyttöön, ja luopua ulkomaalaisten ”rötösfirmojen ”käytöstä.

Reijo Kontinen

pääluottamusmies

Metsähallitus

Markku Pulkkinen

työsuojeluvaltuutettu

Metsähallitus