Maataloudessa on menossa pudotuspeli, jota hallitus itse asiassa parhaillaan vauhdittaa

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on luvannut kiirehtiä ruokaketjun tulonjaon reiluuttamista, mutta sen vaikutukset tiloille tulevat parhaassakin tapauksessa pitkällä viiveellä. Kuva: Lari Lievonen

Mielipide|Maatalouspolitiikka

4.7.202505:30

Kolumni

Jouni Kemppainen

Oripään Okra-näyttely aukesi aurinkoisissa tunnelmissa. Talkooväki oli taas tehnyt mainiota työtä, väkeä oli paljon ja tunnelma oli yhteisöllinen ja lämmin.

Silti messualueen ylle heti iltapäivästä asettuneet synkät pilvet muistuttivat elinkeinon tilanteesta.

Kannattavuus kasaantuu yhä vahvemmin parhaille tiloille; muut jäävät yhä pahemmin osattomiksi menestyksestä. Useiden konekauppiaiden näppituntuman mukaan vanha jako, jossa 20 prosenttia tiloista on kannattavia, ei enää päde.

Nyt näitä riittäviin investointeihin kykeneviä tiloja on vähemmän. Joidenkin mielestä enää joka kymmenes tila olisi tällainen.

Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) ajatukset saivat monet messukävijät mietteliäiksi.

Ministeri vakuutti uskoaan alan näkymiin ja arveli investointienkin vauhdittuvan parhaillaan.

Vaikka pääministeri Petteri Orpon (kok.) kaksivuotisen taipaleen aikana noin 2500 maatilaa (MT 27.6.) on lopettanut ja viljelijöiden tulevaisuuden usko vain laskee (MT 2.6.), se ei ministeriä tuntunut painavan.

Essayahin mukaan sukupolvenvaihdoksia tehdään nyt tahdilla, joka turvaa elinkeinon tulevaisuuden.

Ministerin kanta on looginen, kun hallituksen maatalouspolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena. Se on muuttunut elinkeinopolitiikaksi, jossa yrittäjätulo korostuu.

Kaikkia tiloja ei nykyinen hallitus enää tse asiassa kaipaa.

Talven aktiivitilamallikeskustelussa useassa puheenvuorossa väläytetty kymmenentuhannen suuren ja tehokkaan tilan malli tuntuu jääneen jonkinlaiseksi ääneen lausumattomaksi tavoitteeksi.

Tämä tavoite saattaa myös toteutua nopeammin kuin huomataankaan, vaikka kukaan ei uskalla sanoa sitä toivovansa.

Aihe on olennainen myös alan etujärjestön MTK:n valitessa syksyllä uutta puheenjohtajaa. MT:n tenteissä useat ehdokkaat ovat rohjenneet pohtia aktiivitilan määritelmää.

Tämä on viisasta. Niin kovassa paineessa sekä nykyisen että todennäköisesti seuraavan hallituksen maatalouslinjaukset joudutaan tekemään.

Sotaa käyvässä Euroopassa huoltovarmuus ja maatalouden hajautettu tuotanto korostuvat.

Samalla kuitenkin valtion velkaantuminen ja EU:n maatalousbudjetin supistuspaine ovat niin kovia, että olisi älyllistä epärehellisyyttä jättää niiden vaikutus sivuun.

Essayah lupasi jälleen kerran hallitukselta toimia ruokaketjun reiluuttamiseksi ja kaupan vallan vähentämiseksi.

Ne olisivat kotimaiselle maataloudelle elintärkeitä, mutta parhaassakin tapauksessa niiden vaikutukset näkyvät tiloilla pitkällä viiveellä.

Pudotuspeli tilojen kesken on kuitenkin menossa jo nyt. On poliittinen valinta antaa sen edetä.

Myös tilat, jotka nyt ovat kannattavia, voivat hyvin havaita putoavansa kelkasta. Nopeammin kuin huomaavatkaan.

Korjaus: Artikkelia on korjattu 4.7. klo 10.35. Tiloja on hallituskaudella lopetettu noin 2500 ja tällä vauhdilla koko hallituskaudella joka kuudes tila lopettaisi. Alkuperäisessä tekstissä arvioitiin tilojen määrän vähenevän neljänneksellä.