Luottamus on kunnan yrittäjäystävällisyyden ydintä
Yrittäjäystävällinen kunta rakentaa toimintansa jatkuvalle vuorovaikutukselle, kirjoittaa Tytti Määttä. ”Tämä vaatii avoimuutta, keskinäistä luottamusta ja valmiutta kehittää toimintaa yhdessä yritysten kanssa – myös silloin, kun palaute on kriittistä.”
Yrittäjäystävällisyyden ytimessä on luottamus, kirjoittaa Tytti Määttä. Kuva: Kari Salonen11.2.202608:00
Yrittäjäystävällisyys on kunnissa usein tavoite, harvemmin tarkasti määritelty toimintatapa. Silti sillä on ratkaiseva merkitys sille, millaiseksi paikallinen elinvoima muodostuu.
Kun yrittäjäystävällisyyttä arvioidaan systemaattisesti, paljastuu nopeasti, mistä siinä todellisuudessa on kyse. Arviointi ei keskity tukimuotoihin tai yksittäisiin hankkeisiin, vaan siihen, miten vuoropuhelu toimii yrittäjien ja kunnan välillä. Tehdäänkö asioita yhdessä vai erikseen?
Nämä kysymykset koskevat päätöksenteon kulttuuria. Yrittäjäystävällinen kunta rakentaa toimintansa jatkuvalle vuorovaikutukselle. Tämä vaatii avoimuutta, keskinäistä luottamusta ja valmiutta kehittää toimintaa yhdessä yritysten kanssa – myös silloin, kun palaute on kriittistä.
Viime vuonna maakuntamme yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi nousi seutukaupunki Varkaus. Tunnustus teki näkyväksi pitkäjänteisen työn merkityksen. Kehitys on syntynyt toistuvien keskustelujen ja päätösten kautta.
Vieremä on tullut maanlaajuisesti tunnetuksi myönteisestä suhtautumisestaan yrittämiseen ja yhteisöllisestä tavastaan toimia. Vieremällä yrittäjäystävällisyys ei perustu yksittäisiin rakenteisiin, vaan vahvaan paikalliseen kulttuuriin, jossa kunta ja yrittäjät nähdään osana samaa yhteisöä. Yritykset ovat vastavuoroisesti vahvasti mukana rakentamassa hyvinvoivaa Vieremää.
Yrittäjäystävällisyyden ytimessä on luottamus. Se syntyy siitä, että yritykset kokevat tulevansa otetuiksi vakavasti ja kohdatuksi osana kunnan kehittämistä. Ilman tätä luottamusta kunnan toimet jäävät helposti irrallisiksi, vaikka tavoitteet olisivat sinänsä oikeita. Kun luottamus on vahva, yrittäjät uskaltavat sitoutua, investoida ja kehittää toimintaansa paikallisesti.
Samalla luottamus antaa kunnalle toimintatilaa myös vaikeissa tilanteissa. Kaikki päätökset eivät voi olla yrittäjille myönteisiä, ja toisinaan lainsäädäntö tai julkinen vastuu edellyttää kielteisiä ratkaisuja. Toimiva vuoropuhelu kestää nämäkin hetket, kun päätökset perustellaan avoimesti ja niistä keskustellaan etukäteen.
Parhaimmillaan luottamus mahdollistaa sen, että kunta ja yritykset etsivät yhdessä vaihtoehtoisia ja luovia ratkaisuja myös silloin, kun suoraa tietä eteenpäin ei ole.
Pohjois-Savossa Yrittäjäystävällisin kunta -palkinto jaetaan jälleen maaliskuussa maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa. Tunnustus on Savon Yrittäjien ja Pohjois-Savon liiton yhteisesti myöntämä, mutta ennen kaikkea se on väline tarkastella kuntien ja yrittäjäyhdistysten omaa toimintaa sekä sen vaikutuksia yritysten arkeen.
Maakunnallinen kilvoittelu tarjoaa mahdollisuuden oppia toisilta sekä tunnistaa omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Elinvoima ei synny kunnassa sattumalta. Se rakentuu päätöksenteon tavasta, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten paikalliset yritykset kohdataan osana yhteisöä. Näitä kysymyksiä jokaisen kunnan on syytä pohtia – paikasta ja koosta riippumatta.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
