Arkkitehtuurin homehelmiä

Kuva: Jaana Kankaanpää 

Ympäri Suomen korjaillaan homeongelmaisia kouluja ja päiväkoteja. Kahdeksankymmentäluvulla muovista, tiilestä, betonista ja pellistä rakennetut tasakattoiset sienimöt ja itiökasvattamot yritetään pelastaa lapsien ja opettajien käyttöön.

Voi, kuinka paljon terveysongelmia onkaan tuonut tuo arkkitehtuurin kuningas Alvar Aalto loistavine tasakattoideoineen Suomen maahan! Kuka oli se pössöö, joka keksi, että rakennuksista pitää tehdä muovilla vuorattuja pulloja ja ilmanvaihto pitää hoitaa koneellisesti, kun kerta konehia on?

Kuka keksi massiivisen betonikivijalaan hiekan päälle? Onko se nyt niin pirun vaikiaa rakentaa terveellinen hengittävä rakennus ilman minkäänlaisia koneaparaatteja?

Suomessa on osattu rakentaa satoja vuosia pytinkejä, jotka toimivat, ovat kauniita silmälle ja kestävät aikaa ja rasituksia. Mihinkä nämä opit ovat unohtuneet?

Totuushan on se, että arkkitehtuuri, lainsäädäntö ja nykyrakentaminen ovat tehneet enemmän hallaa ihmisten mielen ja kropan terveyteen kuin alkoholi ja tupakka.

Ei noita nykyajan homeläjiä saa poistumaan muulla kuin räjäyttämällä ne atomeiksi.

Olen varma, että jokaista nyt korjattavaa siitakekoulua korjataan taas kahdenkymmenen vuoden päästä. Siksi, kun ei ne salaojat vetänetkään, ilmastointi oli säädetty väärin, hiiret olivat tehneet muoviin reiät, lattiat painuivat ja rakentaessa sattui olemaan sateisin kesä sataan vuoteen.

Sanoo sen nyt järkikin että villa, muovi ja sähköllä toimiva kone eivät vaan toimi yhteen. Kyllä ne pari kuukautta tuloo toimeen keskenänsä. Se jälkeen alkaa vuosien hautominen.

Terve rakentaminen on kuitenkin hyvin yksinkertaista: Käytetähän hirttä, lautaa ja puuperäisiä kuitulevyjä rungoksi ja tuulensuojaksi. Sisälle voi laittaa vaikka kipsilevyä, kunhan ei muovita sitä millään tekoaineella.

Tehdään kivijalka niin, että sen alla pääsöö kumaras liikkumaan, jätetähän kissiille aukot. Tehdään luonnollinen tuuletus sisälle. Kylmä ilma liikkuu alahan päin ja lämmin ylös. Siihen ei tarvita minkäänlaista ropellia, sähkömoottoria tai putkistoa. Reiät oikeisiin paikkoihin ja tuuletus pelaa! Onko tämä nyt niin vaikiaa?

Onneksi on vielä rohkeita päättäjiä ja paikkakuntia, jotka tekevät asioita toisin eivätkä vain siirrä ongelmaa seuraaville sukupolville.

Luin juuri Pudasjärven kunnasta, jossa oli kyllästytty jatkuvan astmasuihkeen käyttöön ja päätettiin tuhota koko kuntaa vaivannut sisäilmaterminaattori. Juuri tällä hetkellä Pudasjärvellä rakennetaan kymmenentuhannen neliön hirsikoulua, tuulettuvalla alapohjalla ja painovoimaisella tuuletuksella. Heureka! Jossakin asuu onneksi viisaus. Hyvä Pudasjärvi!

Minä olen aina ollut sitä mieltä, että se päriää, joka tekee asiat toisin kuin muut. Kymmenissä kunnissa korjaillaan tälläkin hetkellä näitä arkkitehtuurin ”helmiä”. Vaihdetaan vanhat muovit ja villat uusiin, lisätään pikkuusen vielä villaa seiniin, koska rakennusmääräykset ja perkeleestä syntynyt ekologisuus vaativat niin.

Samaan aikaa pakataan hirrestä tehtyjen kyläkoulujen tarpeistoa pahvilaatikkoihin, ne siirretään pian tuohon keskustassa sijaitsevaan ”paranneltuun” keskuskouluun.

Miksi ei noita rahoja käytettäisi vanhojen hirsikyläkoulujen fiksaamiseen. Ne ovat kouluja, jotka ovat eläneet jo sata vuotta ja pienellä hirren paikkaamisilla eläisivät vielä toisetkin sata vuotta.

Herätkää – Pudasjärvi heräsi jo!

Simo Eemil Ralli

Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.