Lannan käytön suunnittelu hyödyttää viljelijää

Kotieläintilojen koot kasvavat, ja lantaa kertyy yhä enemmän. Tällöin lannan käytön suunnittelu maatiloilla on entistä tärkeämpää, ja sitä on tarpeen tehdä samaan aikaan, kun eläinsuojan rakentamista tai laajentamista suunnitellaan.

Ensimmäiseksi kannattaa laskea, kauanko tilan lantamäärän peltolevitykseen konkreettisesti menee vuosittain aikaa. Toiseksi on hyvä arvioida, millainen lannan levityskalusto on riittävä, jotta levitys saadaan tehtyä sinä aikana, kun levitys on mahdollista. Onko levityksen ulkoistaminen vaihtoehto? Onko palvelua alueella saatavissa?

Lisäksi on tärkeää varautua omasta työstä tai maatilasta riippumattomiin tilanteisiin, kuten pitkään jatkuviin sateisiin levitysaikana. Olisi hienoa, jos tällainen lannan hyödyntämisen suunnittelu olisi osa investointiin liittyvää neuvontaa.

Tärkeä kysymys on myös, kuinka lannan ravinteista saadaan mahdollisimman suuri lannoitushyöty.

Syksyiseen lannanlevitykseen liittyy ravinnehäviöiden riski, joka kasvaa syksyjen ja talvien muuttuessa entistä sateisemmiksi. Jos maa on kovin märkää, lanta ei imeydy kunnolla maahan ja maan tiivistymisriski on suuri. Ravinteiden hukkaaminen on tilalle taloudellinen tappio.

Useana syksynä sääolot ovat olleet niin vaikeat, ettei lantaa ole päästy levittämään. MTK:hon ja ympäristöministeriöön tulee ajoittain kysymyksiä, kuinka toimia tällaisissa tilanteissa.

Nitraattiasetuksen mukaan lannan levitys on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannanlevitys on tärkeää suunnitella siten, että pysytään tässä aikataulussa.

Nitraattiasetus sisältää poikkeuksen levittää lantaa marraskuussa, mutta se on mahdollista vain sääoloiltaan joinakin aivan erityisinä vuosina. Sellaisina vuosina, jolloin on niin märkää, ettei lantaa ole päästy levittämään kasvukauden aikana.

Poikkeuksellisenakaan vuonna lantaa ei saa levittää veden kyllästämään, routaiseen tai lumipeitteiseen maahan.

Tärkeintä on varautua hankaliin tilanteisiin ennakolta ja välttää riskiä. Jos levitystä ei ole voinut tehdä lokakuun loppuun mennessä, onko todennäköistä, että se onnistuu marraskuussa? Entä jos ei onnistu?

Parasta ennakointia on rakentaa lantala edes hieman säädöksissä vaadittua minimi­vaatimusta suuremmaksi. Lisäksi lantaa on hyvä saada levitettyä mahdollisimman paljon jo keväällä tai kesällä suoraan kasvien käyttöön.

Ennalta olisi hyvä myös miettiä, miten toimitaan, jos lantalatilavuus kaikesta huolimatta uhkaa loppua. Onko esimerkiksi tiedossa muita lantaloita, joita voisi saada tarvittaessa käyttöön?

Kuivalannan aumaaminen voi auttaa joissakin tilanteissa, mutta sekään ei ole pysyvä ratkaisu. Aumaaminen on lainsäädännön mukaan sallittua työteknisestä syystä, kuten lantalan korjaamisen takia, tai jos peltotie ei kanna lantavaunua keväällä. Aumaaminen on myös sallittua eläinlääkärin määräyksestä taudinaiheuttajien tuhoamiseksi lannasta.

Tulevaisuudessa ennalta varautuminen tulee entistä tärkeämmäksi. Sateisuuden lisääntymisestä on ollut viitteitä jo monena vuonna. Lantaloiden käyttöikä on muutamia kymmeniä vuosia. Jos sademäärät kasvavat, tulee varmistaa, että varastotilavuus riittää tulevaisuudessa.

Sateisiin voidaan varautua lantalan kiinteällä katteella, joka samalla vähentää ammoniakkipäästöjä ja haju­haittoja. Tällöin vältytään myös turhalta sadeveden kuljettamiselta pellolle.

On tärkeää laskea heti alussa tarvittava lannanlevitys­ala ja varmistaa, että sitä on riittävästi käytössä. Oman pellon lisäksi levityssopimukset naapuritilojen kanssa ovat hyvä vaihtoehto. Jos alueella on huutava pula levitysalasta, voi lannan prosessointi tuoda tähän helpotusta.

Yksinkertaisimmillaan prosessointi voi olla erottelua, jossa runsaasti fosforia sisältävä kiinteä osa ja typpirikas neste­osa erotellaan toisistaan.

Nestemäiselle, vain vähän fosforia sisältävälle osalle löytynee tilan lähistöltä paremmin levitysalaa kuin suoraan lannalle. Kiinteän osan kuljetus etäämmälle on kustannustehokkaampaa kuin siirtää runsaasti vettä sisältävää lantaa. Myös lannan mädätys yleistyy koko ajan.

Lannan prosessoinnin hyödyntäminen edellyttää etukäteissuunnittelua. Prosessointi tuo muutoksia lannan varastointi- ja levityskäytäntöihin. Kaikille prosessoiduille jakeille on oltava sopivat lanta­varastot. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksessä on raaka­lantaa enemmän liukoista typpeä. Tällöin on oltava erityisen huolellinen niin varastoinnissa kuin levityksessä, jotta arvokasta typpeä ei menetetä ilmaan eikä vesiin.

Tärkeä kysymys on, kuinka lannan ravinteista saadaan mahdollisimman suuri lannoitushyöty.