Lukijalta: Maatalousneuvontaan on varattu rahaa jopa 10 000 euroa jokaista tilaa kohden, mutta moni tila hyödyntää sitä vain vähän
Nykyisessä mallissa valtaosa maatiloista käyttää neuvontapalveluita vain vähän tai ei lainkaan, kirjoittaa Ari Prihti. Se johtaa hänen mukaansa epätasa-arvoon ja tehottomaan tukirahan käyttöön.
Neuvontakorvausta voi saada esimerkiksi maaperän kuntoa koskeviin kysymyksiin. Kuvan henkilöt eivät liity kirjoitukseen. Kuvituskuva. Kuva: Maija PartanenMaatalousneuvonta on keskeisessä roolissa tilojen kehityksessä ja ympäristövaatimusten täyttämisessä. Suomessa neuvontaan budjetoidaan vuosittain noin 80 miljoonaa euroa, ja koko nykyiselle ohjelmakaudelle on varattu jopa 10 000 euroa jokaista maatilaa kohden.
Silti valtaosa maatiloista käyttää neuvontapalveluita vain vähän tai ei lainkaan, mikä johtaa epätasa-arvoon ja tehottomaan tukirahan käyttöön.
Nykyisessä järjestelmässä neuvontaan varatut varat voivat jäädä käyttämättä, ja neuvontatukina merkityt rahat ohjautuvat helposti muihin maaseudun kehittämistoimenpiteisiin. Tämä tarkoittaa, että moni maatila jättää vuosittain hyödyntämättä merkittävän määrän EU:n ja kansallista tukea, joka olisi tarkoitettu juuri heidän omaan neuvontaansa.
Ratkaisuksi ehdotan, että neuvontatuki jaetaan tasan kaikille noin 40 000 maatilalle vuosittain, esimerkiksi 2 000 euroa per tila. Tuki maksettaisiin automaattisesti tukimaksatuksen yhteydessä ilman erillisiä hakuprosesseja tai raportointia. Neuvontapalvelut laskuttaisivat tilaa tehdystä työstä, esimerkiksi 75 euroa tunnilta, tuki kattaisikin käytetyn neuvonnan kustannukset.
Tämä malli takaa jokaiselle tilalle saman mahdollisuuden saada laadukasta neuvontaa, madaltaa kynnystä palveluiden käyttöön ja vähentää hallinnollista taakkaa. Se tehostaa tukirahan kohdentumista ja vahvistaa maatalouden kilpailukykyä ja kestävyyttä.
On aika uudistaa neuvontajärjestelmämme – jokainen maatila ansaitsee saman mahdollisuuden kehittyä ja menestyä.
Ari Prihti
Punkalaidun
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
