Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Eduskunta sinetöi EU:n ylivallan

    Niklas Holmberg kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa (27.6 2012), että ”EU on historiansa aikana saanut monia liittovaltiomaisia piirteitä, mutta on täyttä utopiaa väittää, että EU:sta tai euroalueesta tulisi lähivuosina itsenäinen valtio, jolla on hallitus, verotusoikeus ja oma armeija.”

    Holmberg ei liene aivan ajan tasalla.

    EY rakentui kolmen niin sanotun pilarin varaan.

    Ykköspilari eli yhteisöoikeudellinen pilari käsitti alunperin kolme yhteisöä: Euroopan yhteisö, Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) ja entinen Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY).

    Ykköspilarin asioissa oli ensin EY:n, ja sopimusmuutosten jälkeen EU:n toimivalta jäsenvaltioiden lakien yläpuolella.

    Kakkospilarin asiat olivat ”yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka” eli YUTP.

    YUTP muutettiin Helsingin ja Kölnin huippukokouksissa ”yhteiseksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikaksi (YTPP)” - ilman jäsenmaiden parlamenttien käsittelyä.

    Tämä muutos kakkospilariin mahdollisti, että EU:ta voitiin kehittää sotilasliitoksi (WEU), jossa nopeimmat vievät ja muut vikisevät.

    Muutos mahdollisti myös sen, että jäsenmaat osoittavat ”joustavasti” EU:n ja NATO:n käyttöön ”kollektiivisen kriisinhallinnan joukkoja”, jotka ovat euroarmeijan ydin. EU-armeija on NATO-yhteensopiva, mikä on syy siihen, että Suomikin hankkii Yhdysvalloista Horneteihin hyökkäykseen sopivia JASSM-ohjuksia.

    2000-luvun alussa rakenteisiin lisättiin myös poliittisten ja turvallisuusasioiden pysyvä komitea, sotilaskomitea ja sotilasesikunta.

    Lissabonin sopimuksella poistettiin pilarirakenne, ja muodostettiin EU. Entiset välineet, kuten yhteiset strategiat, yhteiset kannat ja yhteiset toimet, poistuivat ja EU sai oikeushenkilöllisyyden.

    Oikeushenkilöllisyys antoi EU:lle uusia oikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä eli EU kykenee tekemään kansainvälisiä sopimuksia sekä liittymään kansainvälisiin järjestöihin (kuten NATO:on) ja yleissopimuksiin Eurooppa-neuvoston ja Euroopan Unionin neuvoston kautta.

    Suomessa eduskunta sinetöi EU:n ylivallan 21.10 2011 hyväksymällä perustuslain muutosesityksen, jossa 1 §.n vietiin lause ”Suomi on Euroopan Unionin jäsenvaltio.”

    1 § määrittää muun lain sisältöä, ja kertoo etusijajärjestyksen.

    Lakimuutoksen jälkeen perustuslain 94§ ja 95§ kuuluvat ”…valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle…”

    Muutoksissa mainitaan myös, että Suomen armeijan komentokielen ei enää täydy olla suomi.

    WEU:n jo vuonna 1997 antamassa julistuksessa todetaan: ”WEU on olennainen osa Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin kehittämistä Natossa.” ja ”Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteettiä tuetaan asianmukaisella sotilaallisella suunnittelulla, joka käsittää sellaisten yhtenäisten ja tehokkaiden joukkojen perustamisen, jotka pystyvät toimimaan WEU:n poliittisessa valvonnassa ja strategisella johdolla.”

    Mikä tarkoittaa NATO-yhteensopivaa euroarmeijaa.

    EU-asiakirjoista selviää, että verotusoikeus ja oma hallitus ovat myös EU-agendassa.