Kokonaisuus haltuun

Opiskelen maataloutta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opintojen aikana olen huomannut sen, miten moniulotteinen ja vaativa ala tämä on.

Opiskelijapiireissä lähes kaikkea halutaan opiskella suunniteltua enemmän, mutta se ei ole nykyisten resurssien puitteissa mahdollista.

Alan koulutuksessa täytyy opettaa paljon monenlaista, esimerkiksi kotieläinten ruokintaa, kasvinviljelyä, teknologiaa, liiketoimintaosaamista, johtamistaitoja, myyntitaitoja, politiikkaa, verotusta ja viestintää.

Painopisteet toki vaihtelevat intressiryhmittäin, mutta silti hallittavia kokonaisuuksia on todella paljon.

Mitään osa-aluetta ei oikeastaan opeteta liikaa. Opiskelijalla on iso vastuu osata hakea itse tietoa näistä aihealueista opintojen aikana ja sen jälkeen.

Maatalousyrittäjä ei voi olla kaikessa huippuosaaja, mutta hänen täytyy ymmärtää kokonaisuudet ja tietää, mistä saa tarvittaessa lisää tietoa.

Läheskään kaikki alan opiskelijat eivät kouluttaudu maatalousyrittäjiksi, vaan osa hakeutuu asiantuntijatehtäviin.

Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutusaikana opiskelutovereiden välille muodostuu vahvat ja elinikäiset verkostot. Ongelmatilanteissa löytyy aina joku, jolta voi kysyä asiantuntevaa neuvoa.

Yksin toimivalla maatalousyrittäjällä on valtavat haasteet menestyä tulevaisuuden toimintaympäristössä, joka on todella moniulotteinen ja arvaamaton.

Tarkastellaanpa seuraavaksi muutamia esimerkkejä maatalouden toimintaympäristöstä.

Maatalouden rakennemuutoksen myötä maatilojen keskimääräinen yksikkökoko on kasvanut samalla kun niiden lukumäärä on vähentynyt. Kun maatilojen kokoluokka kasvaa, myös riskit kasvavat.

Jos joku vielä nykyään väittää, että maatalousyrittäminen ei ole oikeaa yrittämistä, hän on pahasti väärässä.

Tuotantopanosten ja maataloustuotteiden hinnat määräytyvät markkinoilla, joihin maatalousyrittäjä ei voi itse vaikuttaa.

Hän voi toki hakea säästöjä kilpailuttamalla eri palveluntarjoajia, tavoittelemalla itselleen suotuisaa ostoajankohtaa sekä tekemällä suuren volyymin hankintoja. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan vaikuta yleiseen markkinatilanteeseen.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on iso kokonaisuus, joka luo perustan myös kansalliselle tukipolitiikalle.

Maatalousyrittäjän täytyy olla selvillä sekä EU:n yhteisestä että kansallisesta tukipolitiikasta ja niiden muutospaineista.

Suomi on kaikista EU-maista tukiriippuvaisin. Tällä hetkellä tukien osuus maatilayritysten liikevaihdosta on kymmeniä prosentteja, riippuen tuotantotavasta ja -suunnasta.

Luonnonoloja on vaikea ennakoida. Kaksi edellistä kasvukautta ovat olleet täysin toisistaan poikkeavia, eikä sitä kukaan osannut ennustaa.

Maatalousyrittäjän on tehtävä päätökset viljeltävistä kasveista ilman varmuutta kasvukauden oloista. Se vaatii riskinottokykyä.

Muutenkin Suomen olosuhteet ovat haastavat verrattuna muihin EU-maihin, mikä näkyy muun muassa keskimääräistä korkeampina tuotantokustannuksina.

Maatalousyrittäjällä on iso kokonaisuus hallittavana, mikä näkyy myös alan koulutuksessa.

Erityisesti johtamistaitojen merkitys korostuu, kun hallittavia asioita on paljon.