Koko maa mukana!

Mielipide

8.2.202101:00

Kolumni

Sari Essayah

Kevään kuntavaaleissa ratkaistaan, millä tavoin Suomen kuntia johdetaan tulevaisuudessa. Oma puolueeni Kristillisdemokraatit lähtee vaaleihin torjumaan alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista. Haluamme pitää kaikki mukana korostamalla kestävää taloudenhoitoa ja peruspalvelujen priorisoimista kireässä kuntataloudessa.

Monet kunnat olivat jo ennen koronaa vakavassa taloudellisessa kriisissä. Valtion velaksi antamat tukipaketit auttavat kyllä kuntavaalien yli, mutta entä sen jälkeen? Väestörakenne on suuressa osassa kuntia haasteellinen, niin palvelujen rahoituksen kuin esimerkiksi hoivatyöntekijöiden riittävyydenkin turvaamiseksi. Pidemmän päälle peruspalveluita ei voida pyörittää velkarahalla lastenlasten laskuun.

Samalla kun korona tuhoaa työpaikkoja ja yritystoimintaa tähän ennestään vaikeaan tilanteeseen hallitus lisää kuntien velvoitteita ilman riittävää rahoitusta. Sinällään tarpeellisen hoitajamitoituksen nosto ja ideologinen oppivelvollisuuden laajentaminen ovat uudistuksia, joiden täytäntöönpanon ongelmat ja lisäkustannukset kaatuvat kuntapäättäjien syliin.

Tässä tilanteessa tarvitaan tolkun päättäjiä, jotka kykenevät tekemään taloudellisesti vastuullisia päätöksiä peruspalvelut edellä. Laadukas ja ihmisarvoinen hoito ja tuki korostuvat etenkin lasten, vanhusten ja vammaisten palveluissa.

Kuntien elinvoima, työpaikat ja verotulot ovat paljolti riippuvaisia alueen yritysten pärjäämisestä. Niinpä infra on pidettävä kunnossa eikä liikkumisen kustannuksia saa enää kasvattaa. Kuntien hankintoja ohjaava strategia on keskeinen työkalu vaikuttaa mm. lähiruuan suosimiseen ja pk-yritysten pärjäämiseen. Paikallisille yrityksille ja maataloustuottajille pitää huolehtia tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan kilpailuttamia palveluita ja tuotteita. Kunnissa on opittava kiinnittämään huomiota kestävyyskriteereihin ja paikallisuuteen hankintalainsäädännön puitteissa.

Perheiden tarpeet ovat keskeisessä asemassa palveluiden suhteen. Lapsiperheillä pitää tulevaisuudessakin olla oikeus valita juuri omaan tilanteeseen sopiva hoitomuoto lapsilleen, siksi tarvitsemme kotihoidon tukea ja sen kuntalisiä jatkossakin. Hyvällä kotihoidolla ja omaishoidon tukemisella pidetään puolestaan joka mummo ja pappa mukana.

Kuntapäättäjä on paljon vartijana. Kunnissa päätetään myös, soiko sen kouluissa vielä Suvivirsi vai vaihdetaanko joulujuhla kulttuurijuhlaan. Meille on tärkeä vaalia suomalaista kristillistä kulttuuria ja perinteitä. Ne antavat aineksia oman identiteetin rakentamiseen sekä luovat pohjan muiden kulttuurien ymmärtämiselle. Tutustuminen suomalaisiin perinteisiin ja kulttuuriin on tärkeää myös maahanmuuttajataustaisille ja muille eri kulttuuritaustasta tuleville lapsille.

Monilla on huoli sote-palveluista hallituksen kaavaileman uudistuksen myötä. Rahoitusmallissa on vaarana, että alueiden välinen eriarvoisuus lisääntyy. Terveys- ja sosiaalipalvelut pitää nähdä lähipalveluina, joiden saatavuus voidaan turvata asiakassetelein ja yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa.

Nykyistä asumisen ja palveluiden keskittämispolitiikkaa ei pidä ottaa annettuna. Koronakriisi on osoittanut etätyön ja -opiskelun suuret mahdollisuudet. Moni pystyy tekemään työtä kahdella tai useammalla paikkakunnalla. Kunnallisten palveluiden pitää kyetä uudistumaan ja huomioimaan ihmisten muuttuvat ja erilaiset elämäntilanteet esimerkiksi lasten hoidossa, opiskelussa tai kuntarajat ylittävissä terveyspalveluissa. Etäopetusta ja digitaalista opetusta laajentamalla voidaan vähentää pienempien koulujen lakkautuspainetta, ja säilyttää toimiva lähikouluverkko. Tärkeää on poliittinen tahto pitää koko maan asuttuna ja mukana kehityksessä.

Suomella ei ole vara eriarvoistua ja jakautua. Siksi olenkin monelle kuntavaaliehdokkuuttaan miettivälle todennut, että nyt jos koskaan kannattaa lähteä vaikuttamaan oman kotikunnan tulevaisuuteen!

Kirjoittaja on kansanedustaja pj, KD

Suomella ei ole vara eriarvoistua ja jakautua.