Yhteiset metsämme hillitsevät ilmastonmuutosta

Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmastoteoilla on todella kiire, jotta maapallon lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteeseen. Valtion metsät auttavat Suomea onnistumaan omissa ilmastotavoitteissaan ja olemaan hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion alueet käsittävät kolmasosan Suomen pinta-alasta. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan valtion metsien puuston hiilivarasto kasvoi 1989–2008 peräti 27 prosenttia. Kasvun oletetaan edelleen voimistuneen sen jälkeisenä aikana, jolta tietoja ei ole vielä julkistettu.

Talouskäytössä valtion metsistä on runsaat kolme miljoonaa hehtaaria. Näiden monikäyttömetsien ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus on erityisen merkittävä. Puu sitoo kasvaessaan hiiltä ilmakehästä, terve puusto toimii hiilivarastona, ja uusiutuvan raaka-aineen käytöllä voidaan korvata fossiilisia vaihtoehtoja.

Puuston kasvu monikäyttömetsissä on runsaat 11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta puuta korjataan vuosittain vain noin puolet kasvusta. Puunkorjuumäärät eivät ole kasvaneet viime vuosina. Korjatun puuston tilalle istutetaan aina uusi metsä ja hiilensidonta jatkuu.

Kaksi kolmasosaa valtion maa-alueista – noin kuusi miljoonaa hehtaaria – on suojelualueita tai muita talouskäytön ulkopuolella olevia alueita, joilta puuta ei korjata. Ne toimivat merkittävinä hiilivarastoina, joissa hiiltä on sitoutuneena sekä puustoon että maaperään.

Metsän hiilivarastot ovat alttiita hyönteis-, sieni-, tuuli- ja paloriskeille, joita ilmastonmuutos lisää. Vanhimmat aarnimetsät, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, muuttuvat ajan kuluessa hiilipäästöksi puuston kasvun hiipuessa ja lahoamisen edetessä.

Puuston ohella merkittävä tekijä hiilensidonnassa on maaperä. Tutkimustieto maaperän hiilitasevaikutuksista täydentyy aikaa myöten. Tiedossa on, että esimerkiksi ojittamattomat suot ovat tärkeitä hiilivarastoja. Valtion mailla ei ole ojitettu uusia soita vuoden 1993 jälkeen. Aiemmin ojitettuja soita Metsähallitus on ennallistanut kaikkiaan noin 30 000 hehtaaria.

Valtion monikäyttömetsissä toiminnan ohjenuorana on ilmastoviisas metsätalous. Ensimmäisenä maailmassa kaikille puustokuvioille on luotu hiililuokitus, joka kertoo kunkin kuvion merkityksen hiilen sidonnan ja varastoinnin kannalta. Ilmastoviisaalla metsätaloudella pystytään säätelemään hiilitasapainoa suurempana alueellisena kokonaisuutena.

Viime aikoina on keskusteltu paljon hakkuumäärien kasvun vaikutuksesta hiilinieluihin. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan metsänhoitokulttuuri, jossa metsää hakataan ja kasvatetaan uutta, on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta paras toimintatapa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston fotosynteesiä ja hiilensidontaa voitaisiin kohentaa kestävästi pitkällä aikavälillä jopa kolmanneksella nykyisestään, jos metsänhoitoa tehostettaisiin ja lisääntyvät hakkuut kohdennettaisiin nykyistä paremmin edistämään puuston elinvoimaisuutta.

Ilmastosyistä tämä olisi järkevää – tuoreimpien tutkimusten mukaan se olisi perusteltua puuntarjonnan globaaliriippuvuuksien vuoksi myös lyhyellä aikavälillä. Siinä tapauksessa monimuotoisuuteen ja virkistysarvoihin tulisi kiinnittää lisääntyvää huomiota.

Hakkuumääriä koskevassa keskustelussa on myös huomattava, että puustoon sitoutunut hiili ei vapaudu hakkuissa päästönä ilmakehään. Olennaista on, miten talteen korjattu puu käytetään. Lisäämällä puun käyttöä pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten rakennuksiin, jatketaan hiilen varastoitumista. Käyttämällä puuperäisiä tuotteita korvataan fossiilisia raaka-aineita.

Metsähallituksen tavoitteena on myös lisätä puhtaan uusiutuvan energian tuotantoa luomalla mahdollisuuksia tuulivoimaliiketoiminnalle. Valtion mailla on tällä hetkellä toiminnassa 91 tuulivoimalaa, ja hankekehityksessä on suunnilleen sama määrä tuulivoimalapaikkoja. Toiminnassa olevien voimaloiden tuottamalla energialla voidaan esimerkiksi lämmittää noin 40 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa.

Ilmastokysymysten tarkastelu havainnollistaa, kuinka monisäikeinen työ valtion maa- ja vesialueisiin kohdistuvien tarpeiden ja odotusten yhteensovittaminen on. Kaikessa toiminnassa kestävyyden eri osa-alueita – ympäristöllinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen – on tarkasteltava yhdessä sidosryhmien kanssa.

Metsähallituksen päämääränä on rakentaa vastuullinen kokonaisuus, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuteen ja virkistystarpeisiin liittyvät tavoitteet. Sovitamme yhteen odotukset biotalouden kasvaviin tulo- ja työllisyysvaikutuksiin.

Metsäluonnon resurssimme ovat varsin hyvässä kunnossa, joten näiden moninaisten tarpeiden ja odotusten yhtäaikainen täyttäminen on hyvinkin mahdollista.