Suomi muutti maalle

Mielipide

29.6.201802:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Perinteisesti suomalaiset aloittavat lomakautensa juhannuksena. Samalla Suomi muutti maalle. Pelkästään Helsingistä lähti juhannuksena maakuntiin reilut sata tuhatta autoa (MT 20.6). Suuri osa lähtijöistä palaa vasta, kun lomakausi on lopuillaan.

Ilmiö on merkittävä. Samaan aikaan, kun metropolistumista pidetään luonnonlakina ja kaupunkeja väitetään sosiaalisen kanssakäymisen onneloiksi, suomalaiset toimivat toisin. Paras ja omin aika halutaan viettää rauhassa maaseudulla perheen ja muiden läheisten kanssa.

Usein lomapaikkana on oma tai vanhempien syntymäkunta. Maaseudulla on myös paratiiseja, jotka vetävät kotimaan lomailijoita poikkeuksellisen hyvin. Muun muassa merellinen Parainen, Järvi-Suomen Mäntyharju ja monet muutkin Savon kunnat moninkertaistavat asukaslukunsa kesä–heinäkuussa.

Suomalaisen maaseudun lumovoiman ovat havainneet monet muutkin. Maaseutumatkailu on maa- ja metsätaloustuottajain kyselyn mukaan erinomaisessa iskussa. Alkuvuonna maatilamatkailu on kasvanut lähes 40 prosenttia ja kesän osalta kasvun odotetaan vielä kiihtyvän (MT 27.6).

Erityisen hyvin Suomi tuntuu maistuvan lomakohteena kiinalaisille, joita on käynyt Suomessa alkuvuonna neljänneksen viime vuotta enemmän.

Maaseudulla menee monen muunkin mittarin mukaan hyvin. Erityisen myönteinen näkymä on metsäteollisuudella.

Metsänomistajien kantorahatulot ovat nousseet nyt kolme vuotta peräkkäin. Viime vuonna niitä kertyi 2,2 miljardia euroa.

Myös tulevaisuudessa metsä- ja biotuoteteollisuus tuottavat hyvinvointia maakuntiin. Metsäteollisuuden tuoreen tutkimuksen mukaan alan kasvu vuoteen 2030 mennessä arvioidaan peräti 200 miljardiksi euroksi. Tästä Suomi saa varmasti osansa (HS 27.6).

Etla kertoi alkuviikosta maakuntien erojen kaventuneen työllisyyden ja talouden kasvun osalta. Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle muuttaa kuitenkin edelleen paljon väkeä ja maakunnat menettävät väkeä. Heille myös joudutaan maksamaan enemmän. Syynä on se, että muuttovoittoalueilla yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta.

Osasyynä on varmasti myös pääkaupunkiseudun asumisen huikea hinta moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulle muuttaneille on maksettava, jotta heillä on yleensä mahdollisuus asua siellä. Lisäksi yhteisistä verovaroista maksettavasta asumistuesta merkittävä osa valuu pääkaupunkiseudulle. Hyötyjinä ovat lopulta vuokranantajat.

Kun maaseudulla on sekä lumovoimaa että talouskasvua, miksi tätä ei pystytä kääntämään sille eduksi? Nyt kun kesä on kukkeimmillaan, tätä asiaa kannattaa edelleen pohtia.

Mitkä olisivat ne tekijät, joiden avulla maaseudun edut saataisiin parhaiten kansakunnan käyttöön? Nykyinen hallitus voisi vaikka viimeisillä voimavaroillaan käynnistää toimia, joilla työvoiman liikkuvuutta tuettaisiin myös maakuntiin päin. Työpaikkoja on monin paikoin tarjolla. Ja kun myönteinen kierre saadaan alulle, talouskasvu synnyttää lisää työtä.

Myös edulliset asunnot ja viihtyisä ympäristö ovat maaseudulla jo valmiina. Ja lumovoimaakin maaseudulla on kaikille, myös talvikausiksi.