Stubbin Nato-kanta ei kelvannut 10 vuotta sitten Suomelle – nyt se siivitti hänet presidentiksi

Kuukauden kuluttua Alexander Stubb aloittaa Suomen tasavallan 13. presidenttinä. Kuva: Heikki Saukkomaa

Mielipide|Politiikka

12.2.202407:45

Analyysi

Heikki Tuuri

Alexander Stubb teki komean paluun Suomen politiikan etupenkille. Presidentinvaalin toinen kierros oli ennakoitua tasaisempi. Voittomarginaali jäi noin 100 000:een ääneen. Kisan tasaisuudesta huolimatta äänestysprosentti jäi toisella kierroksella noin 70:een.

Periaatteessa entisen ulko- ja pääministerin valinta presidentiksi ei pitäisi olla suuri yllätys, mutta Stubbin kohdalla yllätyksestä voidaan kuitenkin puhua. Hän oli kuitenkin vuosia poissa Suomesta ja suomalaisesta politiikasta. Vielä reilu vuosi sitten hän arvioi, ettei presidenttiehdokkuus häntä kiinnosta.

Saattaa olla niinkin, että Stubbin tähtäimenä oli ennen presidenttiehdokkuutta komissaarin paikka kesäkuun EU-vaalien jälkeen. Nyt kokoomuksessa alkaa sisäinen vääntö siitä, kuka valitaan komissaariksi. Ehdokkaista ei tule olemaan pulaa.

Stubbin valinta presidentiksi kertoo vahvasti myös siitä, että politiikkaa tehdään ajassa. Ollessaan pääministerinä kymmenen vuotta sitten Stubb kannatti avoimesti Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen kantansa ei kuitenkaan kelvannut presidentti Sauli Niinistölle eikä myöskään ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.). Nato-kysymys vaiettiin kuoliaaksi. Stubbin avoin Nato-myönteisyys taisi olla yksi syy siihen, että hän katosi kotimaan päivänpolitiikasta. Kuukauden päästä hän on Naton jäsenmaan presidentti.

On melko varmaa, että Suomessa käydään keskustelua, kuka johtaa Nato-politiikkaa. Asiantuntijat ovat asiasta erimielisiä. Presidentti Niinistö on osallistunut Nato-kokouksiin. Todennäköisesti myös Stubb haluaa tehdä samoin. Nykyisen hallituksen aikana ongelmia ei varmaakaan synny, mutta miten käy, jos hallitusvalta vaihtuu. Eduskunta päättää. Samantyyppinen keskustelu käytiin aikoinaan siitä, onko presidentin vai pääministerin paikka EU-pöydissä. Tämän kiistan voitti pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) presidentti Tarja Halosen pettymykseksi.

Presidentinvaalien tuloksen selvittyä puolueilla ei jää yhtään hengähdysaikaa. Nyt on jo kiire valmistautua EU-vaaleihin. Mitä tekee komean presidentinvaalituloksen tehnyt Pekka Haavisto? Jatkaako hän kotimaassa oppositiopoliitikkona vai lähteekö hän ehdolle eurovaaleihin? Paineita ehdokkuuden puolesta vihreiltä varmaankin on odotettavissa. Muitakin vaihtoehtoja todennäköisesti tulee eteen.

Kokoomuksella on nyt värisuora ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa. Presidentti, pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja pian myös komissaari ovat puoluetaustaltaan kokoomuslaisia. Se on aika hyvin reilun 20 prosentin kannatuksella.

Aivan ainutkertainen tilanne ei ole, sillä myös SDP:llä oli vuosituhannen alussa samaan aikaa presidentin, pääministerin ja ulkoministerin paikat. Presidenttinä oli Tarja Halonen, pääministerinä Paavo Lipponen ja ulkoministerinä Erkki Tuomioja.

Tasaväkinen vaali on omiaan jakamaan kansaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä presidenttiehdokkaat että kansalaiset ovat samalla linjalla. Se, miten Stubb onnistuu yhdistämään suomalaisia, riippuu paljon siitä, miten hän onnistuu arvojohtajana. Tässäkin asiassa erittäin suosittu presidentti Sauli Niinistö jättää suuret saappaat täytettäviksi.

Joka tapauksessa Stubb aloittaa presidenttinä erilaisessa tilanteessa kuin edeltäjänsä. Euroopassa on sota, suhteet Venäjään ovat jäässä, Suomi on Natossa ja maata uhkaa yleislakko. Aika muokkaa osaltaan myös presidentin tehtävän hoitoa.

Toivotaan Alexander Stubbille menestystä tasavallan presidentin tehtävässä.