Kankaaseen kääriminen pelastaa nuoren hedelmäpuun pakkaselta ja jänön hampailta. Kuvat: Mari Mörö
Suojaa talven riesoilta
Tuomenoksasilppu on myrkyllistä ja karkottaa sekä jyrsijöitä että jäniksiä. Esimerkiksi hortensia ja hedelmäpuut ovat jääneet rauhaan niinä vuosina, kun tuomi on toiminut karkotteena.Puutarhan puut ja pensaat maistuvat jäniksille ja myyrille. Keväällä lumien sulaessa ei mikään harmita enempää kuin se, että on unohtanut varautua puutarhassa vieraileviin tunkeilijoihin.
Joinakin ankarina pakkas- ja lumivuosina jäniksille saattaa kelvata jopa puinen rappuharja. Jos nälkä yllättää, vesi- ja peltomyyrät eivät kavahda lisätä ruokalautaselleen pihan piikikkäimpiäkään kasveja.
Myyräkannan kerrotaan olevan nyt pieni, mutta paikallista vaihtelua on paljon.
Tuomenoksat karkottavat jäniksiä ja myyriä. Haketettuja oksia voi ripotella sipulikukkien ja puiden juurelle tai oksia sitoa hedelmäpuiden runkoihin.
Niksin teho perustuu pahanmakuiseen amygdaliiniin, joka on luonnon oma syanidimyrkky. Siitä muodostuu puolestaan sinihappoa, jota eläimet välttävät. Sen sijaan oksista roikkuvia hiustupsuja eläimet eivät pelkää, vaikka tuota vanhan kansan niksiä kuulee edelleen käytettävän.
Jyrsijöiden pelottelu elektronisten karkottimien avulla ei talvisessa luonnossa onnistu. Ultraäänikarkottimet sopivat parhaiten pitämään hiiret ja rotat pois rakennuksista, mutta pattereiden säännöllinen vaihtaminen kovassa pakkasessa ja lumen keskellä on lähinnä mahdotonta – pistorasiaan kiinnitettävistä karkottimista nyt puhumatta.
Tarpeeksi korkea metalliverkko pitää jänikset varmimmin poissa. Jos lunta on paljon, nälkäinen rusakko ylettyy syömään korkealta. Useamman verkon tai aitauksen virittäminen on työlästä ja tarvikkeet maksavat, mutta keväällä puutarhuri kiittelee uurastustaan.
Hedelmäpuun rungon suojaaminen tervapaperilla on myös hyvä konsti.
Alle kolmevuotiaat hedelmäpuut kannattaa kääriä kankaaseen, sillä ne ovat alttiita paleltumaan. Kääriminen on myös tarpeen, jos mielii kokeilla arkoja koristepuita.
Esimerkiksi magnolian, samettisumakin tai katsuran saa menestymään pohjoisemmassakin, mikäli paikka on suojaisa ja talvisuojaus riittävä. Kangaspeitteet tai talvetusturpeella ja lehtikarikkeella täytetty kehikko auttavat puuta selviämään.
MARI MÖRÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
