Miksi Suomi ei pärjää?

Valtion velka kasvaa päivä päivältä. Puolueet ja yksittäiset ehdokkaat esittelevät leikkauslistojaan. On lama ja on kestävyysvaje. Vienti ei vedä. Tuottavan työn osuus on liian pieni.

Päivän kulunein kysymys kuuluu: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? Jotta tähän löytyisi j vastauksia, tulisi miettiä, mitä voisimme tehdä toisin.

Suomalaisen kaupankäynnin historia eroaa huomattavasti vaikka Keski-Euroopasta, jossa on pitkä yrittäjyyden perinne kisälleineen ja porvaristoineen. Väkeä on ollut niin paljon, että jo paljon ennen teollistumisen aikaa ihmiset ovat pakkaantuneet kaupunkeihin ja siellä vaihtaneet tavaroita ja palveluja keskenään.

Harvaan asutussa Suomessa taas metsästyksellä ja kalastuksella elänyt kansa asettui ensin maata viljelemään, ja sieltä patruunoiden tehtaisiin ja kaupunkiin työn perässä.

Perheyritykset eivät välttämättä koskaan ole olleet suomalainen menestystarina – kuka nyt naapurilta jotain ostaisi, jos sen voi tehdä itse tai parempi vielä, talkoilla?

Tässä taloustilanteessa valtion kannattaisi iskeä tähän rakoon ja kääntää katse myös pienten ja keskisuurten yritysten suuntaan sekä omiin voimavaroihimme, kuten biotalouteen. Sieltä on löydettävissä työtä ja tekemistä, raaka-ainetta ja osaamista niin suurille kuin pienemmille yrityksille.