Hyvinvoiva opiskelija menestyy opinnoissa
Silläkin on merkitystä, että aina silloin tällöin joku kysäisee ”Miten sinulla menee?”31.5.201702:00
Opiskelijoiden hyvinvointi puhuttaa. Liian moni opiskelija kokee ahdistusta.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) opiskelijoiden terveyskysely 2016 kertoo, että opiskelijat tuntevat fyysisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin henkisen hyvinvoinnin.
Masennus, ahdistuneisuus ja psyykkiset oireet ovat lisääntyneet paljon vuodesta 2000. Psyykkisiä oireita ovat muun muassa uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus ja ahdistuneisuus.
Uudella opiskelijalla voi opiskelupaikan saamisen ilo vaihtua pettymykseen, jos valinta tuntuu väärältä tai ala ei vastaa odotuksia. Kotoa muuttaminen ja itsenäistymisen opettelu voi ahdistaa ja aiheuttaa pelkoa tulevaisuudesta ja kyvyttömyyttä ottaa vastuuta itsestään. Ensimmäisen vuoden opiskelijalla ei välttämättä ole myöskään riittäviä opiskelutekniikoita. Ajankäyttö on helposti pielessä.
Moni kokee opiskelun aikana kovaa kilpailua. Esiintymistilanteet tai luottamus omiin kykyihin tai omaan otteeseen opiskelusta voivat tuntua ongelmilta. Opintoja hidastavat myös muihin elämänaloihin, kuten seurusteluun, parisuhteeseen tai perheeseen liittyvät haasteet, samoin työssäkäynti ja rahavaikeudet. Toisaalta kaikille ahkera opiskelu tai työnteko ei ole itsestään selvä tavoite.
Yliopisto-opiskelijoiden stressi kasvaa erityisesti pitkään opiskelleilla, vaikka yliopistot antavatkin helposti opintoaikaan pidennystä. Ahdistusta tuottaa opintojen venyminen, opinnäytetyön ja pro gradu –tutkielman teko ja tuleva työnhaku.
Mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret pääsevät kiinni opintoihin, voisivat hyvin opiskelupaikoissaan ja selviytyisivät opinnoistaan kohtuuajassa?
Osa opiskelijoista juuttuu jo opintojen alkumetreille. Korkeakoulujen ja yliopistojen onkin tärkeää pitää erityistä huolta ensimmäisen vuoden opiskelijoistaan ja kehittää keinoja mahdollisten opiskeluvaikeuksien tunnistamiseksi. Erilaisten palvelujen, ml. mielenterveyden palvelujen, tulee olla näkyviä ja helposti saatavilla. Opiskelutekniikoiden oppiminen on hyödyllistä niin opintojen edistämisen kuin tulevaisuuden työelämän näkökulmasta. Opiskelutaitojen opetuksesta osana aineopetusta on saatu hyviä kokemuksia.
Vaikka opiskelijat ovat nykyään tyytyväisempiä saamaansa ohjaukseen verrattuna aikaisempaan, kehitetään opintojen seurantaa, ohjausta ja ohjaajien koulutusta jatkuvasti. Ohjaajien säännöllinen kohtaaminen, kehitys- tai erilaiset teemakeskustelut - kasvotusten tai verkossa – pitävät yllä hyvää oppimissuhdetta opiskelijan ja opettajan välillä. Omakohtainen ja avustettu seuranta omasta kehityksestä johtaa parempaan oppimistulokseen.
Kaikki opiskelijat eivät suinkaan voi huonosti. Noin puolet YTHS:n kyselyyn vastanneista yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista ei tunne lainkaan masentuneisuutta tai alakuloisuutta. Mutta niille, joille opiskelu näyttäytyy vaikeana jaksona elämässä, on pystyttävä tarjoamaan kaikki mahdollinen tuki.
Opiskelu ei ole välivaihe elämässä. Opiskelijan hyvinvointi rakentuu arjen työn edellytysten tukemisesta, mikä tarkoittaa opiskelutaitojen opetusta ja hyvää ohjausta.
On tärkeää puuttua ajoissa ongelmiin. Silläkin on merkitystä, että aina silloin tällöin joku kysäisee ”Miten sinulla menee?”
Tämä kannattaa myös vanhempien, omaisten ja ystävien muistaa nyt, kun monet nuoret juhlivat koulun päättymistä ja odottavat opintojen alkamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
