Lokakuu on suurien rottalaumojen aikaa – kesällä ja syksyllä ruokaa riittää ja rottanaaras voi saada 8–12 poikasta kolmen viikon välein

Jos rotta ei löydä lämmintä talviasumusta, sen häntä tai korvat voivat paleltua. Kuvan rotalla on hännästä jäljellä enää nysä. Kuva: Esko Inberg

Lokakuussa maamme isorottapopulaatiot ovat suurimmillaan. Viemäreissä, maanalaisissa käytävissään, varastoissa ja missä vain on rotan mentävä paikka, on nyt rottia enemmän kuin vuodenkierron aikana koskaan.

Rotta lisääntyy ympärivuotisesti, mutta kiivaimmin kesän ja syksyn aikana, kun ravintoa on runsaasti. Rottanaaras voi tulla tiineeksi heti synnytyksen jälkeen, saada 8–12 poikasta kolmen viikon välein, ja poikaset puolestaan ovat sukukypsiä parin kuukauden iässä.

Rotta elää ihmisasutuksen ja ihmisen toiminnan lähellä, paikoissa, jonne se saa kaivettua maanalaisia käytäviä, ja joissa ravintoa on tarjolla. Rottayhdyskunnat viihtyvät asuinalueilla, maatiloilla ja kaatopaikoilla.

Vaikka rotat ovat käytännössä ihmisestä riippuvaisia, ne ovat hyvin varovaisia liikkeissään ja pysyttelevät piilossa. Sanotaankin, että jos maatilan pihapiirissä onnistuu näkemään rotan tai kaksi, on todellinen tiluksilla elelevä rottamäärä moninkertainen.

Maaseutuympäristön muutoksen myötä rotat ovat siirtyneet yhä enemmän kaupunkeihin. Maalla viljavarastot ja -siilot ovat usein rotilta hyvin suojassa, eikä avokaatopaikkoja ole takavuosien malliin.

Toki maatiloillakin yhä on rottapopulaatioita. Rotta kuitenkin kulkee jätevirtojen perässä, ja kaupungeissa niitä piisaa.

Helsingissä on meneillään laaja kaupunkirottatutkimus, jossa kartoitetaan rottapopulaation liikkeitä. Tiedetään jo, että korona vaikutti kaupunkirottien esiintymiseen. Ne siirtyivät ravintoloiden ja työmaaruokaloiden liepeiltä enemmän asuinalueiden jätekatoksille, kun etätyöhön siirtyneet ihmiset alkoivat tuottaa ruokajätettään enimmäkseen kotiensa lähellä.

Rotta syö myös luonnonravintoa, mutta suuremmassa määrin ihmisiltä tarjolle jäänyttä ruokaa. Rotat sotkevat jätöksillään ruokavarastoja ja terävillä hampaillaan voivat saada aikaan pahaa jälkeä. Ihminen käykin jatkuvaa rottasotaa ympäri maailmaa, tappaen, loukuttaen ja myrkyttäen.

Tiedetään, että runsas jyrsijämyrkkyjen käyttö on saanut aikaan sen, että rotille kehittyy vastustuskykyä myrkkyihin. Näin maaseudulla, missä myrkkyjen käyttö on yleistä.

Isorottaa pidetään pahana tautien levittäjänä, mutta totuus on moniselitteisempi. Tropiikissa se voi tartuttaa ihmiseen leptospiroosi-kuumetautia. Soul-hantavirusta, erään myyräkuumeen aiheuttajaa, on tavattu Soulin lisäksi Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa.

Pohjolassa rottien ihmiseen tartuttamat sairaudet ovat vielä harvinaisia. Toinen rottalaji, Suomesta hävinnyt mustarotta, puolestaan tunnetaan tehokkaana taudinlevittäjänä, kontollaan muun muassa ruton leviäminen.

Maaseudulla rotat viettävät kesiä myös luonnon­ympäristöissä, esimerkiksi vesistöjen rannoilla. Talveksi ne palaavat ihmisten pariin lämpimän talvenviettopaikan toivossa. Joskus kevättalvisin rotilla näkyy korvissa ja hännässä paleltumia, jos lämpöistä talvikotia ei olekaan löytynyt.

Rotissa on sympaattinen piirre: ne ovat solidaarisia toisilleen. On tutkittu, että jos rotta saa valita, ottaako se namipalan vai auttaako pulassa olevaa lajitoveriaan, se valitsee auttamisen. Jos yksi rottaa jää loukkuun, paikalle ilmestyy heti muita jyrsimään loukkua rikki tai muutoin auttamaan kaveria ahdingosta.

• Rotta (Rattus norvegicus) on kaikkiruokainen, suurissa laumoissa viihtyvä jyrsijä. Se syö kaikkea: viljaa, siemeniä, hedelmiä, hyönteisiä ja ihmisen ruuantähteitä.
• Aikuinen rotta painaa noin 250–600 g. Sen ­ruumiin pituus kuononpäästä peräpäähän on 20–30 cm, häntä parinkymmenen sentin mittainen, toisinaan yhtä pitkä kuin rotan ruumis.
• Rotan turkki on päältä tummanharmaa tai ruskeanharmaa, vatsapuolelta vaaleampi. Häntä on suomuinen.
• Rotalla on terävät jyrsijän hampaat, ja ne kasvavat eläimen koko elämän ajan.
• Rotan elinikä on 1–2 vuotta.
• Isorotta on vieraslaji. Se saapui Suomeen Aasiasta Lähi-Idän kautta ihmisen mukana 1700-luvulla. Isorotta on käytännössä kokonaan syrjäyttänyt toisen meille jo aikaisemmin vieraslajina saapuneen rottalajin, mustarotan.