Hiljaisuus herättää Kaukosen kylän

Kaukosen kyläläiset osallistuvat festivaalin järjestelyihin tarjoamalla sille kunnon puitteet. Kuvassa Marita Seppälä (vas.), Kalle Ojanperä, Armi Ojanperä, Olavi Ojanperä, Joonas Martikainen, Maija-Liisa Nummela ja Antti Huilaja. 

”Viime kesän festivaaleilla riehui trombi. Nyt on metri lunta ja festivaalin alkuun vain kuukausi”, pohtii metrimittaansa kittiläläiseen kinokseen työntävä Hiljaisuus-festivaalin johtaja Joonas Martikainen Rovaniemeltä.

Armi ja Kalle Ojanperän lypsykarjatilan vanha pihapiiri Kittilän Kaukosessa on Hiljaisuus-festivaalin keskeinen näyttämö. Miljöö on komea, verannalta näkyy vapaana virtaava Ounasjoki.

Tilan isäntäväen ja Joonas Martikaisen yhteistyö – ja sittemmin ystävyydeksi syventynyt tuttavuus – alkoi iskuporakoneen lainaamisen merkeissä. Vuosi oli 2009.

”Annoin poran festivaaliporukan käyttöön, vaikka vähän epäilin sen takaisin saamista. En edes hoksannut koko Hiljaisuus-festivaalin olemassaoloa ensimmäisenä kesänä”, isäntä Kalle Ojanperä myöntää.

Kalle Ojanperä syttyi Hiljaisuus-festivaaliin monen muun kaukoslaisen tapaan hitaasti, mutta varmasti.

Ensimmäinen esitys, jota isäntä rohkeni seuraamaan, järjestettiin tekstiilitaiteilija Milla Magian eli Maija-Liisa Nummelan pihapiirissä, Villa Magiassa. Se sijaitsee kivenheiton päässä Ojanperän tilalta.

Tuolloin esiintynyt saamelaisartisti Wimme Saari avasi Hammond-urkuja soittavan Kalle Ojanperän aistit festivaalin annille.

”Sen jälkeen oli ilman muuta selvää, että esityksiä voidaan järjestää meilläkin.”

Nykyään kyläläiset jo odottavat festivaalin esityksiä vesi kielellä. Ne tarjoavat hengenravintoa pitkän kaamoksen ja ankaran talven jälkeen.

Ojanperän tilan pihamaalla, pirtissä ja jopa konehallissa on järjestetty korkeatasoista ohjelmistoa, mutta parhaiten tilallisten mieleen jäi esitys nimeltä Hiljaisuus. Se oli nimensä veroinen.

”Met ootimma, että milloin tämä alkaa. Välissä net otti kännykät taskusta ja räpläsivät niitä. Ja sitte net käänsi nuottilaavia. Kolhmen minuthin ei tapahtunu mithän”, emäntä Armi Ojanperä selvittää.

Joonas Martikainen toteaa, että kyseessä oli John Gagesin teos 4’33. Hiljaisuus-festivaalin ytimessä on kuitenkin suomalainen sävellystaide ja nykysirkus.

Kaukosen kylä on säilynyt viriilinä. Se on yksi harvoista lappilaisista kylistä, joita Saksan armeija ei ehtinyt polttaa vetäytyessään Lapista 1944–45. Vanhat peräpohjalaiset hirsitalot koristavat kylänraittia.

Vaikka kauppaa ei kylällä enää ole, koulu sentään löytyy. Hyvänä asuinpaikkana tunnetulle kylälle muuttaa lapsiperheitäkin.

”Ja löytyy täältä monipuolista osaamista festivaalin tarpeisiinkin. Kuten Huilajan Antin koneurakointifirma, josta on ollut apua monessa tilanteessa”, Martikainen sanoo.

Antti Huilaja tunnetaan Dannyn eli Ilkka Lipsasen taustabändin pitkäaikaisena kosketinsoittajana. Mies palasi etelästä synnyinseudulleen Kaukoseen, ja nyt hän urakoi Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksella työllistäen 50 kuntalaista.

Huilajan musisointia kuullaan tulevan kesän festivaalillakin, joka käynnistyy kesäkuun 7. päivänä. Esityksiä järjestetään myös Kaukosen työväentalolla, Reidar Särestöniemen kotimuseossa Särestössä sekä Kittilän keskustassa.

Hiljaisuus-festivaali 2017 järjestetään 7.–10.6. Kittilän Kaukosessa. Esityksiä on myös Kittilän keskustassa ja Särestössä. Ohjelmiston ytimessä on uusi suomalainen sävellystaide ja nykysirkus. Esiintyjät ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. www.hiljaisuusfestivaali.fi