Ympäristökorvausjärjestelmä monelle tilalle mahdoton

Olemme saaneet alkuvuonna runsaslukuisissa koulutuksissa kuulla, että lannoiterajat tiukkenevat, ekologista alaa pitää olla ja pitää viherryttää sekä monipuolistaa. Lisäksi viljelijän on todistettava olevansa aktiiviviljelijä.

Tukitasot tulevat myös melkoisesti laskemaan, kun monet entiset korvattavat elementit on siirretty perustukeen. Kotieläintilojen tuen pudotus on melkoinen, ja kun siihen lisätään vielä lannoiterajojen kiristyminen, näyttää tilanne todella huolestuttavalta.

Olen kuullut monelta kotieläintilalliselta, että uusilla lannoitusehdoilla pitää lannanlevitysala moninkertaistaa viime kauden ehtoihin nähden ja mukaan lähteminen tuntuu näillä ehdoilla mahdottomalta.

Uudessa ehdotetussa ympäristökorvauksessa on myös poistettu karjanlantapoikkeuksen käyttö lantaa vastaanottavilta tiloilta ja kotieläintiloillakin sen käyttö on estetty fosforiluokassa korkea, aikaisemmin jo olleen arveluttavan korkean lisäksi.

Juuri kun viime kaudella on rahaa käytetty hankkeisiin, joissa kasvinviljelytilat ja kotieläintilat on saatu tekemään yhteistyötä ravinteiden tasaamiseksi laajemmalle alueelle, päätettiin se näillä uusilla ehdoilla lopettaa. Ei ole tarkoituksenmukaista levittää alle 10 kuutiota lietettä hehtaarille ja samaan aikaan ostaa lisää lannoitteita sekä maksaa vielä urakoitsijan levityskustannus.

Tästä seuraa vaara, että myös kasvinviljelytilat jättäytyvät ympäristökorvauksen ulkopuolelle. Tosin ratkaisun tekemistä helpottaa se, että tuleva korvaus on pudonnut puoleen viime kauteen verrattuna.

Tämä kevät on ratkaisun paikka monelle tilalle. Ratkaisua kannattaa miettiä tarkkaan pelkästään oman tilan taloudellisesta näkökulmasta.

Tätäkö uutta ympäristökorvausta valmistellut työryhmä halusi, että kotieläintilat ja lantaa vastaanottavat tilat jättäytyvät pois ympäristökorvausjärjestelmästä vai sitä, että lopetetaan Rannikko-Suomesta kokonaan kotieläintalous Itämeren pelastamiseksi?

Eikö nyt olisi jo korkea aika puuttua liian tiukkoihin lannoiterajoihin ja karjanlantapoikkeuksen sallimiseen myös kasvinviljelytiloille?

Suomalaiset viljelijät ovat aina halunneet viljellä maata ympäristöystävällisesti sekä varjella ja säästä luontoa tuleville sukupolville. Niin he tulevat tekemään myös jatkossa, vaikkakin nyt näyttää siltä, että osa tekee sen ilman ympäristökorvausta ja liian tiukkoja ehtoja.

Päivi Ahala

EU-avustaja

Vehmaa