EU ymmärtää rajaseudun tarpeet, nyt pitäisi vakuuttaa vielä jäsenmaat
EU-parlamentissa ymmärretään nyt poikkeuksellisen hyvin Itä-Suomen hankalaa tilannetta unionin ulkorajalla. Nyt on aika vakuuttaa myös muut jäsenmaat rajaseudun erityistarpeista, kirjoittaa Eero Heinäluoma kolumnissaan.
Nyt on aika vakuuttaa muut EU-jäsenmaat Itä-Suomen erityistarpeista, kirjoittaa Eero Heinäluoma kolumnissaan. Kuva: Kari Salonen9.5.202506:00
EU-parlamentin historiassa päättyvä viikko on ollut hyvä viikko Suomelle.
Parlamentti on kannanotoissaan suurella enemmistöllä vaatinut EU:n tukea Suomelle ja muille rajamaille rajaturvallisuuden parantamiseen, kannattanut EU:n puolustusteollisuuden investointien kohdentamista alueille, joilla turvallisuusuhat ovat suurimmat, ja vaatinut Venäjän ja Valko-Venäjän naapurimaille erityistukea Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan taloudellisten ja sosiaalisten seurausvaikutusten lievittämiseen.
Kolmen vuoden ajan olen ajanut EU:n itärajan maiden ja alueiden ongelmien tunnustamista EU-päätöksenteossa. Ukraina ja sen kansa ovat tehneet valtavia uhrauksia koko Euroopan ja kaikkien itsenäisten, demokraattisten maiden puolesta, mutta sodan seurauksille ovat alttiita muutkin.
On selvää, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset tuntuvat ennen muuta siellä, missä rajakin on.
EU:n täytyy tulla raja-alueita vastaan niissä kustannuksissa, joita jäsenmaille syntyy unionin ulkorajojen turvaamisesta.
Suomi puolustaa pitkältä matkalta koko unionin itärajaa, ja pelkästään vaatimukset puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi ovat kovat. Erityisesti Itä-Suomessa tiedämme, että talousvaikutukset ovat olleet rajut, kun ensin talouspakotteet ja sitten rajan sulkeutuminen ovat lopettaneet niin kaupan kuin kanssakäymisenkin.
Parlamentti edellyttää nyt, että sodan eniten koettelemien alueiden tukitarpeita arvioidaan jatkuvalla tahdilla. Korostamme raja-alueiden ansaitsevan tukea maatalouden, infrastruktuurin ja sotilaallisen liikkuvuuden aloilla.
EU:n täytyy tulla raja-alueita vastaan niissä kustannuksissa, joita jäsenmaille syntyy unionin ulkorajojen turvaamisesta. Vaadimme komissiolta ja jäsenmailta, että niin ensi vuoden EU-budjetissa kuin myös seuraavassa EU:n pitkän aikavälin budjetissa Venäjän rajamaita tuetaan niin, että tuki on riittävää ja vastaa aitoja tarpeita.
EU-parlamentissa on nyt useampaan kertaan osoitettu ymmärrystä Suomen ja muiden rajamaiden tarpeille. Suomen toimet rajan suojelemiseksi ovat saaneet poikkeuksellista ymmärrystä niin parlamentissa kuin komissiossakin.
Tulevassa seitsemän vuoden budjettikehyksensä liikkuvat suuret satojen miljardien rahat, joten parlamentin kannanotolla on aito merkitys.
Pallo menee seuraavaksi Suomen hallitukselle ja pääministeri Orpolle. EU-varoista käytävässä keskustelussa EU-maiden hallitukset on saatava ymmärtämään itärajan olosuhteet ja tarpeet.
Kun nyt Euroopan parlamentti on vahvasti raja-alueiden tuen kannalla, olisi Suomelle enemmän kuin kiusallista, jos hallituksemme ei saisi vastaavaa ymmärrystä asiallemme muilta jäsenmailta.
Komission esitystä EU:n budjetiksi seuraaville seitsemälle vuodelle odotetaan lähikuukausien aikana. On siis yhteisen suomalaisen vaikuttamisen paikka.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
