Sote-uudistus pitäisi pysäyttää

Onko kansakuntamme terveys- ja sosiaalihuoltojärjestelmän asettaminen alttiiksi tuntemattomalle tulevaisuudelle keskustan valtapyrkimysten ja muutaman kokoomuslaisen yksityistämisvimman väärti? 

Poliitikot ja media tuovat meille viestiä välttämättömästä muutostarpeesta. Raha on kestävä ja hyvin ymmärrettävä ’reformaation’ perustelu, mutta jo suunnitelman tässä vaiheessa tiedetään, ettei rahaa säästy – päinvastoin.

Valinnanvapaus on toinen vastaansanomaton argumentti, mutta käytännössä rasittava, raskas ja toimimaton menetelmä palvelujen hankkimiseksi tuntemattomasta lähteestä, minkä saa nyt läheisestä terveyskeskuksesta. Jokainen muutos, pienikin, sisältää arvaamattomia tekijöitä siitä yksinkertaisesta syystä, että tuntematonta on mahdoton ottaa huomioon.

Sote on valtavan kokoinen riski, jonka kansalaiset, poliitikkojen taas kerran mentyä ehkäpä juuri virkoihinsa, saavat kannettavakseen.

Miten huonosti asiat Suomessa sitten ovat? Tuore eurooppalainen 36 maan vertailu nostaa Suomen terveydenhoitojärjestelmän kustannustehokkaimmaksi koko Euroopassa. Kokonaisarviossakin (48 indikaattoria) edellä käyvät vain Hollanti, Sveitsi ja Norja.

Muutoksen suunta huipulta voi viedä vain alaspäin. Sitä me tuskin haluamme.

Kreikan lääkäritiheys on raportin mukaan kaksinkertainen Suomeen verrattuna mutta siitä huolimatta maa asettuu vertailussa häntäpäähän. Tulkoon mainituksi, että Hollannissa, joka on kooltaan vain puolet Lapista, toimii yli 160 sairaanhoidon operatiivista yksikköä ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

Moni kansalaisista äänestäisi ”Sotexin” puolesta, jos pöytään lyötäisiin tosiasiat; Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on Euroopan mittapuulla parasta A-luokkaa, palvelut ovat nyt lähellä kansalaisia ja erikoissairaanhoito toimii käytännössä erinomaisesti.

Nykyjärjestelmässä on vain yksi ongelma, valtio ja sen vasta­hakoisuus huolehtia kansalaisistaan eli sote-palveluiden rahoituksesta. Lienee muuta, hauskempaa tekemistä. Tarvitsemme vain ylätason remonttia ja valtion vastuunottoa kansalaisten terveydestä, resurssithan meillä ovat olemassa.

Sote on liian arvokas asia uhrattavaksi vain poliittiseen vallantavoitteluun ja puoluei­den virkapaikkojen jakoon. Myös naamioksi viritetty, maakuntahallinto, josta juuri luovuttiin, on suorastaan käsittämätön.

Tulevissa yhtiöissä niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa vain taivas on mahdollisuuksien rajana. Kokemustahan kansalaisten käenpojista meillä pitäisi olla, esimerkiksi ener­giantuotanto- ja jakelutoiminnan, viestiliikenteen, kulkulaitosten, terveydenhuollon, katsastustoiminnan, perintätoiminnan ja järjestyksenpidon ja valvonnan yksityistämisestä.

Siis sote seis!