Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Turvallisesti metsässä – metsästäen ja retkeillen

    Elokuu on monelle vuoden odotetuin kuukausi. Metsästyskausi käynnistyy. Riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä on Suomessa noin 310 000. Naisten osuus metsästäjistä on 9 prosenttia ja uuden tutkinnon suorittaneista 30 prosenttia. Metsästäjätutkinnon suosituin suorittamisikä miehillä on 10–14-vuotiaina. Naisilla se on ikäryhmässä 25–29 vuotta.

    Meillä kuhmolaisilla ja muilla metsästyslain 8§:n mukaisissa kunnissa asuvilla on oikeus metsästää valtion mailla omassa kunnassa. Näillä alueilla asuu 58 000 alan harrastajaa. Laskin nopeasti, että alueella asuvista noin 20 prosenttia metsästää.

    Metsästys on täällä usein koko perheen harrastus, johon liittyvät kiinteänä osana koiraharrastus, marjastus, sienestys ja muu luonnossa liikkuminen sekä toki myös aktiivinen riistanhoitotyö. Paikallisilla asukkailla on pääsäätöisesti oikeus metsästää myös omassa kunnassa sijaitsevissa kansallispuistoissa ja suojelualueilla.

    Metsästys ei kuitenkaan ole pelkästään meidän perukkalaisten harrastus, sillä monen metsästäjän kotipaikkakunta on maakuntakeskus. Oulussa metsästäjiä on määrällisesti eniten eli noin 15 000. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa metsästäjiä asuu yli 20 000.

    Kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärä on kasvanut kaksinkertaiseksi vuoteen 2010.

    Metsähallituksen metsästysturvallisuusselvitys valmistui huhtikuun lopulla 2021. Selvitys tehtiin, koska retkeilijöiden määrä on kasvanut ja viime vuoden lokakuussa maastopyöräilijä kuoli metsästäjän luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Lehtitietojen mukaan niin metsästäjä kuin retkeilijä olivat kokeneita luonnossa liikkujia.

    Selvityksen perusteella haettiin jatkoa ja laajennuksia metsästysrajoituksiin vilkkaille retkeilyalueille ja kansallispuistoihin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan ehdotukset ja oli niistä yksimielinen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää parhaillaan lausuntoa asiasta.

    Neuvottelukunnan puheenjohtajana pidän äärimmäisen tärkeänä myös muiden selvityksessä esiin nostettujen jatkotoimien toteuttamista.

    Luonnossa liikkuvat yhtä aikaa marjastajat, sienestäjät, retkeilijät ja metsästäjät. Metsästäjä vastaa aina harrastuksensa turvallisuudesta. Metsästäjällä on hyvä olla käytettävissään riittävä tieto alueista, joilla muita luonnossa liikkujia on paljon. Lisäksi on tärkeää lisätä avointa viestintää metsästyksestä niillä suojelualueilla, joissa se on sallittua. Näin metsästys alueella ei tule retkeilijöille yllätyksenä. Myös käynnissä olevasta seuruejahdista voi tiedottaa tienvarsikyltillä.

    Värikkäät vaatteet lisäävät turvallisuutta. Itse käytän metsässä liikkuessa metsästyskauden alettua kirkkaan oranssia päähinettä tai pantaa. Myös lasten vaatettaminen kirkkailla vaatteilla metsässä liikkuessa on tärkeää, oltiinpa sitten patikoimassa tai perheen yhteisellä metsästysretkellä.

    Haluan korostaa myös aseen turvallista käyttöä ja oikeaoppista hallintaa. Eniten valitettavia onnettomuuksia tapahtuu metsästäjien kesken tai itselle. Kannustan kaikkia metsästystä harrastavia opettelemaan aseen käsittelyä ohjatusti.

    Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus pilotoivat tänä vuonna uuden metsästäjän koulutuskokonaisuuden yli 18-vuotiaille metsästystä aloittaville. Perinteisiä koulutusmuotoja ovat metsästysammunnan ABC-koulutukset ja Metsästäjäliiton nuorisotyö. Myös paikallisilla seuroilla on tarjolla omia kurssikokonaisuuksia.

    Turvallista syksyä kaikille metsässä liikkuville!

    Käynnissä olevasta seuruejahdista voi tiedottaa tienvarsikyltillä.