KEHRÄÄMÖ KEHRÄÄ, LAMASTA VIIS

Kari Anttonen villakopissa, jonne on tullut putkia pitkin värjättyä villaa odottamaan jatkokäsittelyä. 

Terttu Hiltusella on 24 vuoden kokemus lankojen valmistuksesta. 

Kehräämisen tekniikka ei ole paljon muuttunut vuosien saatossa, vaikka koneita on tullut lisää. 

Päivi Häkkinen kertoo, että meleeratut värit ovat olleet viime aikoina erityisen suosittuja. Niitä löytyy harmaan eri sävyissä ja lämpimissä sateenkaaren väreissä. 

TEKSTI: Jaana Matikainen KUVAT: Paula Myöhänen

Pirtin Kehräämö

Talouden taantuma näkyy Pirtin Kehräämössä käänteisenä. Kehräämössä kehrätään kahta kiihkeämmin, sillä lomautukset ja taloudellinen ahdinko ovat nostaneet käsityöinnostuksen uuteen kukoistukseen.

”Ihmisillä on ehkä enemmän aikaa tehdä käsitöitä, kun ei ole töitä”, pohtii Pirtin Kehräämön asiakaspalvelusta vastaava Päivi Häkkinen.

”Osa varmasti hyödyntää taitojaan myös rahallisesti myymällä tekemiään tuotteita esimerkiksi myyjäisissä. Toisaalta käsillä tekeminen on rentouttavaa ja terapeuttista muutoin niin hektisinä aikoina.”

Lampaasta kerityn villan tie langoiksi saakka vaatii monta työvaihetta. Kun villalähetys saapuu lampurilta kehräämölle, hän voi vaihtaa sen valmiiksi tuotteiksi tai jättää materiaalinsa odottamaan valmistusta toivotulla tavalla. Punnituksen jälkeen villa pestään joko paikan päällä tai se paalataan lähetettäväksi Englantiin pesua varten.

Vuosittain Pirtin Kehräämöstä lähtee pari rekkakuormaa pestäväksi saarivaltioon. Yhteen kuormaan kerätään noin 15 000 kiloa raaka-ainetta. Englannin pesureissulla villaerä viipyy kuutisen viikkoa.

”Nykyään ainoastaan pienet erikoiserät pestään Hiirolassa. Vuositasolla puhutaan sellaisesta 10 000 kilosta”, kertoo kehräämön esimies Kari Anttonen.

Pesussa villan painosta hupenee noin kolmannes. Häviävä aines on likaa ja villarasvaa.

”Pesun jälkeen villa kuivataan, avataan ja sekoitetaan. Tässä vaiheessa on mahdollista lisätä joukkoon myös eriväristä villaa tai jotain tekokuitua, tai jonkun muun eläimen villaa. Kuidun pituuden on kuitenkin oltava vähintään neljä senttiä”, hän kertoo.

Sekoitusvaiheessa ja kuitukimppujen avautuessa villaerästä irtoavat suurimmat roskat.

Tämän jälkeen villa matkaa putkia pitkin niin sanottuu villakoppiin. Matkan varrella villan joukkoon lisätään vielä hieman veteen sekoitettua kehruuöljyä, jolla estetään villan sähköistyminen.

Melkoisen mylläyksen jälkeen villa karstataan koneellisesti. Karstauksen tarkoituksena on saada kuidut yhdensuuntaisiksi kehruuta varten. Tällä linjastolla irtoavat viimeisetkin roskat.

”Karstauksesta valmistuu hahtuvaa myyntiin, esilankaa kehruuseen, nauhaa kampalangan tekoon tai levyä huovukseen”, esittelee Anttonen.

Karstauksen jälkeen materiaali matkaa kehrättäväksi yksisäikeiseksi karsta- tai kampalangaksi. Kertauskoneella pistetään lankaan kierrettä. Päinvastaiseen suuntaan kierrettynä lanka kerrataan joko 2-, 3-, tai 4-säikeiseksi.

Tämän jälkeen langat vyyhditetään koneellisesti. Anttonen toteaa, ettei tekniikka ole käytännössä muuttunut mihinkään ja kehräämössä hyrskyttää yhä jopa 50 vuotta vanhoja koneita.

Kehräämön maailmassa suurin muutos on värit. Pelkällä perinteikkään harmaalla villalangalla ei tänä päivänä pitkälle pötkitä. Pirtin Kehräämön villat värjätään Lappajärven Värjäämö Oy:ssä Hämeenlinnassa ja langat Pirkanmaan Kotityö Oy:ssä Tampereella.

”Erityisen suosittuja ovat olleet viime aikoina meleeratut värit”, Päivi Häkkinen kertoo.

Häkkisen mukaan erilaiset käsityöbuumit näkyvät nopeasti kehräämön myymälässä. Jokunen vuosi sitten huovutus oli pop, mutta nyt huovutusvillan menekki on palautunut entiselleen. Sitä on noin 30 prosenttia toimitetuista tuotekiloista.

”Viime vuosina suosiotaan on kasvattanut hahtuva. Sen lisääntyneeseen kysyntään on vaikuttanut kestovaippojen suosio, mikä on puolestaan lisännyt vaippahousujen tarvetta. Hahtuvaa meiltä saa monissa väreissä, ja sitä voi myös huovuttaa pesukoneessa. Voikin sanoa, että huovutusinnostus on siirtynyt tuoteryhmästä toiseen”, kertoo Häkkinen.

Ammattitaitoisen ja pysyvän henkilökunnan lisäksi monipuolinen tuotteiden kirjo on Kari Anttosen mukaan se valtti, jolla Pirtin Kehräämö on pärjännyt vuosikymmenestä toiseen.

”Kehräämön valikoimissa on yli neljäsataa eri tuotetta. Myymälään olemme halunneet tuoda esiin myös valmiita tuotteita ohjeineen. Näin pääsee helposti alkuun sellainenkin, jolla on esimerkiksi edellisestä neulomiskerrasta jokunen aika”, rohkaisee Häkkinen.

Ideoita ihmiset ammentavat käsityölehdistä ja erilaisilta kursseilta. Lisäksi harrastajien omat blogit ja keskustelupalstat netissä vaikuttavat kysyntään. Kehruuasiakkaita Pirtin Kehräämöllä on ympäri Suomen, ja tehtaanmyymälä on melkoinen herkkukauppa niille, joiden sormet syyhyävät tekemisestä.

Yritys on myös tehnyt koko ajan yhteistyötä muiden suomalaisten kehräämöjen kanssa. Lisäksi Pirtin Kehräämö tekee erikoislankoja joillekin suomalaisyrityksille, kuten kansallispukuja valmistavalle Helmi Vuorelma Oy:lle ja muun muassa alusasuja ja sukkia valmistavalle Ruskovilla Oy:lle.

”Pääasiassa kehräämön työllistävät tällä hetkellä asiakkaat, joiden toimittamat villat muokataan alihankintana langoiksi. Perinteinen vuokrakehruu merkitsee liikevaihdosta 20–30 prosenttia”, laskeskelee Anttonen.

Menestyminen vaatii jatkuvaa tuotekehitystä. Uusimpana uutuutena kehräämöön on rakennettu tikkauskonetta, joka jalostaa huovutusvillan huopamaiseksi levyksi. Tätä materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi huopikkaiden teossa tai pakkausmateriaaliksi teollisuuteen.

”Ideana on, että kun homma saadaan toimimaan, pystymme hyödyntämään paremmin ylimääräistä raaka-ainetta”, kertoo Anttonen.

Syksyn ajan tilanne on ollut nimittäin sikäli poikkeuksellinen, että villavarastot ovat olleet täynnä niin koti- kuin ulkomailla, eikä kehräämö ole ostanut aktiivisesti villaa omaan käyttöönsä juuri lainkaan. Lampaat on kuitenkin pakko keritä säännöllisesti, sillä muuten ne tukehtuvat.

”Tilanne on ajanut myös lampurit miettimään tuotteidensa jatkojalostusta uudesta näkökulmasta, ja osa on löytänyt ihan uudenlaisia markkinarakoja lankojen parista”, toteaa Anttonen.

Pirtin Kehräämön oma viimeisin investointi liittyy lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Vuosi sitten kehräämö siirtyi maalämmön käyttöön. Yritys on toiminut koko historiansa ajan samalla tontilla, mutta vuosien varrella myös tilat ovat muuntuneet ja laajentuneet huimasti. Kaikki sai alkunsa kestikievarin kivinavetasta, jossa toimii nykyään kehräämön tehtaanmyymälä.

”Työntekijät koulutamme itse, sillä ammatillinen koulutus alalle loppui 1970-luvulla, kun isot kehräämöt lopettivat toimintansa Suomessa. Tuotteitamme menisi enemmän markkinoille kuin mitä yritys pystyy tekemään, joten usko tulevaisuuteen on vahva”, Kari Anttonen sanoo.

” Käsillä tekeminen on rentouttavaa ja terapeuttista muutoin niin hektisinä aikoina.”