Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Maatalous kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä

    Ruokaturvaa ei ole mahdollista saavuttaa ilman sukupuolten tasa-arvoa.
    Kati PartanenMaailman tuottajajärjestöjen naisten komitean puheenjohtajakati.partanen@mtk.fi
    Kati PartanenMaailman tuottajajärjestöjen naisten komitean puheenjohtajakati.partanen@mtk.fi 

    Kestävä kehitys on maailman­politiikan keski­pisteessä seuraavan 15 vuoden ajan. YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa vuoteen 2030 ulottuvista kestävän kehityksen tavoitteista.

    Tavoitteena on tukea kasvua ja kehitystä niin, ettei tämän päivän tarpeiden täyttäminen tuhoa samalla tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Pääperiaatteena on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen.

    Kestävää kehitystä tarkastellaan inhimillisen hyvinvoinnin, talouskasvun sekä ympäristön hyvinvoinnin näkökulmista. Kestävyyttä ei saavuteta, 
ellei kaikkia noita näkökulmia huomioida.

    YK:n vuosituhattavoitteet, jotka määriteltiin tämän vuosituhannen alussa, oli kohdistettu erityisesti kehitysmaille.

    Uudet kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kuitenkin kaikkia maailman maita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilta: miten maailmasta saadaan kestävämpi niin talouden, 
ihmisten kuin ympäristönkin näkökulmista.

    Maatalouden ja erityisesti perheviljelmien rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on ratkaiseva, sillä väestön ja ruuan tarpeen kasvaessa maatalouden rooli korostuu. Ruokaturvan varmistaminen kaikkialla maailmassa on avainasemassa inhimillisen hyvinvoinnin kehittämisessä.

    Ympäristön kannalta kestävää tuotantoa ei voida ylläpitää ilman taloudellista kestävyyttä. Kaikki kestävyyden ulottuvuudet kietoutuvat siis myös maatalouteen.

    Kestävän kehityksen tavoitteissa korostuu sukupuolten välinen tasa-arvo. Viime viikolla, lokakuun 15. päivä, vietettiin kansainvälistä maaseudun naisten päivää.

    Päivä sai alkunsa vuonna 1995 YK:n naisten konferenssissa. Sillä haluttiin nostaa esiin naisten rooli ruuantuottajina ja samalla erityiset haasteet, joita sukupuolten epätasa-­arvo tuottaa.

    Edelleenkään suuressa osassa maailmaa naisilla ei ole oikeutta omistaa maata, hakea rahoitusta tai päättää maatilan asioista, ei edes omista asioistaan.

    Kuitenkin YK:n maatalous­järjestö FAO:n arvion mukaan puolet maailmassa tuotetusta ruuasta on itse asiassa naisten tuottamaa, Afrikassa jopa 
80 prosenttia. Millainen 
tuotantopotentiaali epätasa-­arvon vuoksi menetetäänkään! Ruoka­turvaa ei ole mahdollista 
saavuttaa ilman sukupuolten tasa-arvoa.

    Kestävyys vaatii myös jatkuvuutta. Tulevaisuuden ruokaturvan varmistaminen edellyttää uusia sukupolvia mukaan maatalouteen.

    Kaikkialta maailmasta kaikuu kuitenkin huolestuttava viesti siitä, ettei maatalous ole nuorille riittävän houkutteleva. 
Yksi merkittävä este on taloudellinen epävarmuus. Ellei 
maataloudesta saa riittävä elantoa, se ei luonnollisesti houkuttele.

    Maatalouden kannattavuuden turvaamiseen ja nuorten osaamisen kehittämiseen tulee 
siis kiinnittää erityistä huomiota kaikkialla maailmassa.

    Maailman viljelijäjärjestö WFO tekee tiivistä yhteistyötä 
muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa, jotta perhe­viljelmien ääni päätöksenteossa kuuluisi.

    Maatalous ja ruokaturva vaikuttavat maailmassa kaikkeen, joten ruuan tuottajien on oltava 
mukana keskustelussa. Esimerkiksi Pariisissa käytävissä 
ilmastoneuvotteluissa myös maatalouden äänen tulee kuulua, sillä maatalous on sekä 
ilmastonmuutoksen vaikutuspiirissä että osa sen ratkaisua.

    Kestävä kehitys vaatii toimen­piteitä kaikkialla, sillä yksikään maa ei ole vielä saavuttanut kaikkia 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta. Suurin osa haasteista on kansainvälisiä, joten kaikkia maita tarvitaan.

    Meille maaseudun ihmisille kestävä kehitys on luonnollinen 
arvo. Maa ei arvojemme 
mukaan ole saatu lahjaksi 
vanhemmiltamme, vaan se on lainassa lapsiltamme.