Tolkkua päästöjen vähentämiseen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä mainitsee Tolkun vuosikymmen otsikoidussa kirjoituksessaan (MT 10.1.), että maaseudun elinkeinot tuottavat ilmastokamppailussa tuplahyödyn. Hän kirjoittaa myös, että biokaasussa on valtava potentiaali.

Hiilidioksidinpitoisuus ilmassa on kohonnut hälyttävän korkeaksi fossiilisten polttoaineiden takia. Metsissä, pelloilla ja pientareilla kasvavat kasvit ovat lähes ainoat ihmisen käytössä olevat suuren mittakaavan keinot poistaa hiilidioksidia ilmasta. Ne myös tuottavat ihmisille happea hengitettäväksi ja ruokaa syötäväksi.

Metaani on puhtain luonnosta saatava polttoaine. Sitä voidaan myös valmistaa lähes kaikesta biomassasta, minkä auringon valo kasvattaa. Saksassa on tutkittu, että hehtaarin alalta korjatuista kasveista saadaan niin paljon uusiutuvaa metaania että kaasuauto kulkee sillä yli 60 000 kilometriä.

Tämä hehtaarin ”ruoholla ajo” pienentää bensapäästöjä kuusi tonnia hiilidioksidina. Lisäksi ruohon kasvu on poistanut ilmasta saman verran päästöjä. Pellon sadon ilmasto­vaikutus on siis 12 tonnia hehtaarilta. Tämä on sitä tuplahyötyä, jota ministeri Leppä tarkoittanee.

Kuudella sähköautolla saataisiin myös 12 tonnin päästövähennys. On kuitenkin huomattava, että sähköautot vain pienentävät päästöjä. Kaasuautot sen sijaan sekä pienentävät päästöjä että poistavat hiilidioksidia ilmasta.

Kuuden sähköauton hankintahinnalla pystyttäisiin rakentamaan tilakohtainen biokaasulaitos, joka tuottaisi metaania jopa sadan pelto­hehtaarin sadosta niin, että sadosta saisi vielä ihmisillekin syötävää. Suomessa on pelto­maata yli kaksi miljoonaa hehtaaria.

Kun ministeri Leppä lähtee ratkaisujen kiertueelleen, näkisin hänet mielelläni myös Salossa.

Voisimme pohtia biokaasun myötä avautuvia mahdollisuuksia maatalouden kannattavuuden kohottamisessa ja uusien työpaikkojen luomises- sa. Tekniikallani on eurooppa­patentti, joten siitä voidaan tehdä myös suomalainen vientituote.