Uusia mahdollisuuksia

Mielipide

20.9.201902:00

Kolumni

Eero Heinäluoma

Euroopan Unionin uuden komission nimittäminen antaa suuntaa Euroopan asioiden hoidolle ja uudistustyölle seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vaikka lainsäädäntö ja päätöksenteko on suuressa määrin EU:n parlamentin ja neuvoston käsissä, on komissiolla suuri vaikutusvalta esitysten tekijänä ja päätösten toimeenpanijana.

Parlamentti aloittaa komissaariehdokkaiden kuulemiset 30.9. ja ne jatkuvat ainakin kaksi viikkoa. Kuulemisissa jokainen komissaariehdokas joutuu altistamaan tekemisensä ja ajatuksensa tulevaisuudesta parlamentin valiokuntien arvioitavaksi. Varsinainen äänestys komissiosta on lokakuun täysistunnossa.

On hyvin mahdollista, että parlamentti torjuu osan ehdokkaista soveltumattomana esitettyyn tehtäväänsä. Erityisen seurannan kohteena on unkarilainen komissaariehdokas Trócsányi, jonka pitäisi ottaa hoitoonsa laajentumiskomissaarin tehtävät ja neuvottelut EU:n jäsenyyttä hakevien maiden kanssa.

Trócsányi on aiemmin toiminut Unkarin oikeusministerinä ja hänellä on kyseenalainen maine Unkarin riippumattoman oikeuslaitoksen rapauttamisessa. Kysymys kuuluu, miten oikeusvaltioasioissa ihan omaa linjaansa vetänyt henkilö voi vaatia jäsenyysneuvotteluissa uusilta hakijoilta oikeusvaltion, demokratian ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista.

Etukäteen ajatellen Jutta Urpilainen tulee pääsemään kuulemisissa montaa muuta komissaariehdokasta helpommalla. Urpilaisen osaamista ja aikaisempia ansioita ei kukaan aseta kyseenalaiseksi ja hänen tehtäväalueeseensa kohdistuu paljon sympatiaa.

Urpilaisen tehtävästä kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina ja erityisesti tehtävän painoarvosta on käyty Suomessa vilkasta keskustelua. Onko kyseessä raskas vai kevyt tehtävä, kyselee moni. Kansainvälisten kumppanuuksien komissaaritehtävän pohjana on vanha kehitysyhteistyökomissaarin salkku, mutta komission ilmiölähtöisessä ajattelussa korostetaan nyt perinteisen kehitysyhteistyöavun sijaan kumppanuutta ja yhteistyötä erityisesti Afrikan kanssa.

Urpilaisen salkkua voi pitää keskiraskaana salkkuna, joka on niin haltijalleen kuin Euroopalle ja komissaarin kotimaallekin suuri mahdollisuus. Afrikan maiden painoarvo kasvaa maailmassa ja maanosan menestyksellä on suuri merkitys myös Euroopan tulevalle hyvinvoinnille. Suomalaisten mahdollisuus hyötyä Urpilaisen komissaarin tehtävästä on kiinni pitkälti siitä, miten itse näemme ja painotamme Afrikan maiden roolia omassa politiikassamme.

Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin ja meitä arvostavat naapurit ja muut Euroopan maat. Politiikkamme on ollut viime vuodet lähialueisiin keskittyvää ja turvallisuutta painottavaa. Nyt olisi aika palauttaa jälleen kunniaan aktiivinen kehitysyhteistyöajattelumme ja tehdä siitä EU-politiikkamme tärkeä osa.

Pääministeri Rinne on jo ennen nykyisiä tehtäviään herännyt Afrikan merkitykseen oman hyvinvointimme kannalta. Ulkomaankaupasta ja kehitysyhteistyöstä vastaava ministerimme Ville Skinnari on myös aloittanut väkevästi korostamalla EU-maiden ja komission suuremman keskinäisen yhteistyön tarvetta kehitysyhteistyössä. Urpilaisesta Skinnari saa erinomaisen kumppanin tarpeellisten muutosten toteuttamiseksi.

Afrikka on suuri manner, jossa asuu yli 1,3 miljardia ihmistä, ja jonka yli 50 maan välillä on isoja eroja. YK:n ennusteiden mukaan Afrikan mantereen asukasluvun odotetaan jopa tuplaantuvan 2050 mennessä. Väestöstä valtaosa on nuoria alle 25-vuotiaita, ja muuttoliike maalta kaupunkeihin on huomattava. Väestönkasvu aiheuttaa monille Afrikan maille isoja haasteita, kun kaupunkien infrastruktuuri ja työpaikkojen määrä eivät pysy mukana kasvussa.

Muuttoliikkeiden hallinta ja väestönkasvun haasteisiin vastaaminen vaatii kestäviä ratkaisuja. Tässä Urpilaisella on uuden tehtävänsä kautta suuri mahdollisuus rakentaa Euroopan unionista Afrikalle hyvää kumppania.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)

Etukäteen ajatellen Jutta Urpilainen tulee pääsemään kuulemisissa montaa muuta komissaariehdokasta helpommalla.