Tuottajaa pitäisi kiittää, ei rangaista: Pellonraivauskiellolla ei olisi merkitystä metsäkatoon
Pakkosuojelu ei kuulu meidän metsiimme.
Avohakkuu ei uhkaa metsäluonnon monimuotoisuutta, kirjoittaa kansanedustaja Anne Kalmari. Kuvituskuva. Kuva: Kari LindholmJanne Kotiaho ehdotti, että tuottajien pitäisi maksaa aiheuttamistaan luonnonhaitoista (MT 18.7.). Maatilat painivat jo nyt kannattavuuskriisissä. Siksi onkin pöyristyttävää, että Kotiaho edes esittää tällaista.
Pellonraivauskiellolla ei olisi merkitystä metsäkatoon, koska uutta peltoa raivataan Suomessa hyvin vähän. Valtaosa Suomen metsäkadosta johtuu kaupungistumisesta ja rakentamisesta, ja lähivuosina suurin metsäkadon aiheuttaja tulee olemaan tuulivoima.
Laitumet ovat merkittävä elinympäristö laajalle kirjolle eri kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeja.
Laitumet ovat merkittävä elinympäristö laajalle kirjolle eri kasvi-, hyönteis- ja eläinlajeja. Kolmannes uhanalaisista lajeistamme on riippuvainen laiduntamisesta. Siksi onkin kummastuttavaa, miksi Kotiaho haluaa vähentää jo nykyisestään vähäiseksi käyneitä laidunalueita.
Kotiaho kritisoimat avohakkuut ja tasaikäinen metsänkasvatus eivät vähennä luontoarvoja. Tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa eri kasvuvaiheissa olevien metsien mosaiikki tarjoaa elinympäristöjä erittäin laajalle lajistolle.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa syntyy helposti monotonisia yhden puulajin metsiä, joista puuttuvat aukeat, lehtipuut ja säästöpuista syntyvä lahopuu. Monenlaisille kasvatustavoille on edelleenkin paikkansa suomalaisessa metsätaloudessa.
Suomalainen metsätalous on jo nyt maailman kärkeä luonnon huomioinnissa. Metsässä kaikki tapahtumat ottavat oman aikansa, mutta tulevaisuudessa tekopökkelöt, säästöpuut, lehtipuusekoitukset, suojakaistat ja lukuisat muut luonnonhoitotavat tulevat näkymään myös metsäluonnon tilassa.
Luken arvioiden mukaan metsiä hakataan Suomessa alle kestävän hakkuutason. Suojelualueiden määrä kasvaa metsissämme jatkuvasti uusien kansallispuistojen ja vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta.
Metsänomistajan on jatkossakin saatava päättää metsänsä käytöstä ja saatava suojelusta käypä korvaus. Pakkosuojelu ei kuulu meidän metsiimme.
Suomessa tuotetaan maailman ekologisimpia maa- ja metsätaloustuotteita jo nyt. Suomalaisten tuottajien tulisikin saada mieluummin etuja kiitokseksi puhtaan ekologisen ruuan tuotannosta ja metsätalouden uusiutuvien tuotteiden sitomasta hiilestä – ei lisäkuritusta.
Tuottajien rankaisemisen sijaan akuutein kysymys poliittisille päättäjille onkin nyt, mistä meille riittää kohtuuhintaista ruokaa ja energiaa lähitulevaisuudessa.
Anne Kalmari
Kansanedustaja
Maa-ja metsätalousvaliokunnan pj. (kesk)
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





