Kosken väitteet johtavat harhaan

On ikävää, että kansanedustaja Susanna Koski (kok.) levittää väärää tietoa kolumnissaan (MT 9.10.).

Suotavaa olisi, että kansanedustaja tutustuisi hallituksen esitysten sisältöihin ja etenkin sellaisten esitysten, joista haluaa esittää mielipiteitä. Kehotamme Koskea tutustumaan ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisen hankkeeseen vaikkapa ottamalla yhteyttä suoraan hankkeen ohjelmapäällikköön.

Asioihin perehtymällä selviäisi, että ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on tehnyt töitä puurakentamisen puolesta enemmän kuin vuosikausiin yksikään toinen ministeri.

Koski esitti kirjoituksessaan erikoisia väitteitä lähes nolla­energiarakentamiseen tähtäävästä lakiesityksestä. Esitys pohjaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, ja direktiivi on tullut voimaan jo vuonna 2010. Rakennusalan toimijat ovat laajasti olleet mukana valmistelemassa lakiesitystä vuodesta 2013 lähtien, joten aikataulua ei voi kutsua kunnianhimoiseksi.

Koski toistaa kulunutta hokemaa siitä, että Suomi olisi EU:n kuuliainen ja esimerkillinen jäsenmaa. Jos näin olisi, Suomi ei olisi saanut komis­siolta toimeenpanoon liittyviä huomautuksia tämänkään direktiivin osalta.

Suomi on jo viivytellyt direktiivin toimeenpanossa. Suomea uhkaavat sakot ilman toimeenpanoa. Olisiko Koski valmis käyttämään kymmeniä tuhansia euroja verovaroja päivittäin näiden sakkojen maksamiseen? 

Koski väittää energiatehokkaan rakentamisen lisäävän tulevaisuudessa kosteusongelmia. Tosiasiassa nyt on mahdollisuus rakentamisen laadun parantamiseen asiantuntemuksen ja rakentamisen tekniikoiden kehittymisen myötä.

Rakentamisen yleisestä laadusta pitää olla huolissaan, koska emme ole Suomessa päässeet eroon homeongel­mista. On kuitenkin harhaanjohtavaa syyttää ongelmista tätä lakiehdotusta. Energiatehokkaan talon ja myös ”harvan” talon saa homehtumaan, jos se on huonosti rakennettu, tai rakennuksen huolto laimin­lyödään. 

Kosken väitteet paksumpien eristekerrosten vaatimuksista ovat virheellisiä, koska esitys ei muuta seinärakenteiden vaatimuksia nykyisestä. Sen sijaan energiamääräyksiä valmistellaan rinnan kosteusturvallisuutta, sisäilmaa sekä ilmanvaihtoa koskevien vaatimusten kanssa.

Tämä mahdollistaa eri teknisten kysymysten samanaikaisen yhteensovittamisen ja siten muun muassa sen, ettei rakennusta voi enää kastella rakennustöiden aikana.

Koski jatkaa väitteillä mobiiliviestinten ja tietoliikenteen toimivuudesta, että vaatimukset eristemääristä ja tiiviydestä uusissa rakennuksissa voisivat toteutuessaan pysäyttää koko kansantalouden.

Matkapuhelinten kuuluvuudessa on havaittu ongelmia sekä vanhoissa että uusissa rakennuksissa.

Haja-asutusalueelle kuuluvuusongelmathan ovat olleet arkipäivää monissa paikoissa ulkonakin. Lakiesitys ei siis ole pysäyttämässä kansantalouttakaan.